Sivustomme käyttää evästeitä, jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt tämän. Lue lisää tietoa aiheesta

Helsinkiläisen Tarja Penttisen ensimmäinen koti oli Helsingin Haagassa sijaitsevan Tiili-Elannon yläkerrassa. – Muutin taloon vuonna 1943 suoraan Naistenklinikalta ja asuimme täällä perheeni kanssa vuoteen 1949 saakka, Tarja muistelee. Vuonna 1927 valmistunut rakennus on nyt saamassa uuden elämän, kun rakennuksen yläkertaan saneerataan neljä asuntoa ja katutasoon kolme toimitilaa.

Kauppalantie Tarja Penttinen nettiToimitilojen paikalla katutasossa toimi pitkään Osuusliike Elannon myymälä. – Äitini oli muuttanut asuntoon työskennellessään alakerran myymälässä maito- ja leipäosastolla ja mentyään naimisiin isäni kanssa he asuivat asunnossa yhdessä, Tarja kertoo.

Asunnot saavat uuden elämän

Vanha elämä näkyy yhä esimerkiksi asuntojen leveissä ikkunapenkeissä. Talossa nyt ensimmäistä kertaa muuttonsa jälkeen vieraileva Tarja muistaa myös ikkunat hyvin, vaikka hän oli vain kuusivuotias perheen muuttaessa talosta pois. – Pohjaratkaisut ovat nyt hieman erilaiset kuin alun perin, mutta muistan että tämä oli meidän olohuoneen ikkuna, Tarja kertoo yhden asunnoista ikkunan äärellä.

Tarja ja neljä vuotta nuorempi veljensä Juha Kari muistelevat talossa asuttua aikaa lämmöllä, joskin kaksivuotiaana talosta muuttaneella Juhalla ei ole ajasta omia muistikuvia kuten siskollaan. Vanhat valokuvat ja läheisten kertomukset ovat valottaneet hänelle ensimmäisen kotinsa historiaa.

Kuparinen tiskipöytä ja puuhella

Tarjan perheen asunto oli Tarjan muistikuvien mukaan noin 40-neliöinen yksiö, jossa oli keittiö sekä olohuoneen yhteydessä makuualkovi. Tarjan mieleen on jäänyt asunnon puuhella ja kuparinen tiskipöytä, jolle hän muistaa lapsena kiivenneensä. – Äiti laittoi vieressä ruokaa, kun olin aikeissa työntää rautanaulaa pistorasiaan, onneksi äiti huomasi heti.

Talon ullakkokerros on saneerauksen myötä tulossa asuinkäyttöön, asuntojen ullakkokerroksiksi. Tarjan perheen asuessa talossa ullakko oli tavaroiden säilytystä ja pyykkien kuivatusta varten. – Ullakon haju on jäänyt mieleen. Muistan, että sateella tai myrskyllä kuljimme ullakon läpi toiseen rappuun, ettei tarvinnut mennä ulkokautta. Vintti oli pelottava varsinkin syksyllä ja talvisin, kun tuuli vinkui hämärässä tilassa, jossa on vain pienet ikkunat, Tarja muistelee.

Elannon myymälä Haagassa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseoOstokset hoidettiin alakerran myymälässä

Tarja muistaa käyneensä alakerran myymälässä ostoksilla äitinsä kanssa. – Rakennuksen itäpuolen päädyssä oli kala- ja lihaosasto, sitten maito- ja leipäosasto sekä sekatavarapuoli, jossa myytiin kaikkea rautanauloista lähtien elintarvikkeisiin kuten kahviin ja sokeriin. Liikkeessä myytiin myös kankaita, Tarja kertoo.

– Elintarvikekortit olivat silloin vielä käytössä, joten saimme esimerkiksi määrätyn määrän kahvia kuukaudessa ja korteista leikattiin aina ostotilanteessa sokeripalan kokoinen pala pois.

Yhteisöllisyyttä naapureiden kanssa

Asunnoissa on nyt nykyaikaiset kylpyhuoneet, liitännät pyykkikoneille ja jopa saunat, mutta Tarjan lapsuudessa asunnoissa oli vain vessat. – Kävimme peseytymässä Kuusitiellä yleisessä saunassa ja pesimme pyykit kellarikerroksen pesutuvassa, pyykkilaudalla. En ole varma, oliko talossa jokin yhteinen pesutila, mutta saunaa ei ainakaan ollut, Tarja muistelee.

Myymälän yläkerrassa sijainneet asunnot olivat työsuhdeasuntoja joten muissakin asunnoissa asui kaupan työntekijöitä. – Kahden asunnon ikkunat olivat lähekkäin ja naapurin ikkunaan pystyi koputtamaan ja pyytämään vaikkapa sokeria, Tarja muistaa. Muutenkin eläminen oli yhteisöllistä ja Tarja ja Juha leikkivät naapurin lasten kanssa talon pihalla.

Perhe muutti talosta lopulta omakotitaloon Pitäjänmäkeen. Myös tutut naapurit muuttivat samoihin aikoihin. – Naapureista tuli hyviä tuttuja, ja pidimme yhteyttä kahden perheen kanssa pitkään.


Lue lisää:

 

Ajankohtaista