Suomalaiset ovat tunnetusti saunakansaa. Suomessa arvellaankin olevan noin 3,2 miljoonaa saunaa, kun otetaan huomioon kaikki saunat mökkisaunoista moottoripyörän perässä vedettäviin saunoihin. Nykyisin myös valtaosassa rivi- ja kerrostaloasunnoista on oma, asuntokohtainen sauna. Aivan viime aikoina asuntokohtaisia saunoja on korvattu entistä enemmän myös taloyhtiön yhteisillä saunoilla. TA:lla on yli 16 000 asuntoa, joten saunojakin on reilusti yli 10 000.
Hikimajojen matka nykypäivän saunoiksi
Saunomisella on pitkät perinteet suomalaisessa kulttuurissa. Me suomalaiset pidämme saunaa suomalaisena keksintönä, mutta saunan kaltaisia hikitiloja on tiedettävästi ollut kaikilla mantereilla ja lähes kaikissa kulttuureissa.
Suomalaisen saunan historia ulottuu noin parin tuhannen vuoden päähän. Maasauna on alkeellisin suomensukuisten kansojen tuntema saunatyyppi. Saunakuoppa kaivettiin kokonaan tai osittain mäenrinteeseen ja vuorattiin kivillä. Kivien kuumentamisen jälkeen kuoppa peitettiin eläimien nahoilla, jotka oli aseteltu riukujen varaan. Puulla lämmitettävä savusauna oli saunan kehityksen seuraava askel. Sauna oli pimeä ja täynnä savua, sillä savupiippua ei ollut. Savuhormillisen, puulla lämmitettävän, saunan käyttö yleistyi 1900-luvun sotien jälkeen. Pian toisen maailmansodan jälkeen tulivat nykypäivän sähkö- ja kaasulämmitteiset kiukaat.
Mukana elämän jokaisessa vaiheessa
Sauna on kuulunut olennaisena osana suomalaisten elämään. Saunarakennusta saatettiin käyttää saunomisen ohella myös tilapäisasumuksena, ja hirsinen savusauna olikin usein suomalaisen perheen ensimmäinen koti. Saunassa oli normaalia synnyttää vielä 1900-luvun alussa. Tulevat morsiamet taas kävivät saunassa puhdistusrituaaleja läpi ennen avioitumistaan. Kun ihminen kuoli, vainajan sukulaiset pesivät hänet saunassa. Vainaja jätettiin saunaan usein hautajaisiin saakka. Sama sauna saattoi siis kuulua suomalaisen koko elämänkaareen kehdosta hautaan.
Omien saunojen lisäksi viihtyisiä talosaunoja
Valtaosassa asunnoistamme on omat huoneistokohtaiset saunat, vaikka nykyään uudiskohteisiin ei aina enää jokaiseen asuntoon tule omaa saunaa. Olemmekin panostaneet myös yhteissaunojen viihtyvyyteen ja sijaintiin. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaressa, Hyväntoivonkatu 4:ssä ja Länsisatamankatu 36:ssa on upeat saunatilat ylimmässä kerroksessa, joiden yhteydessä on kattoterassi merinäköaloineen.
Helsingin Etelä-Kivikossa, Kivikonkaari 38:ssa ja 40:ssä modernit saunat lämpiävät ekologisilla pelleteillä antaen ihanan pehmeät löylyt.
Monien seniorikohteidemme, kuten esimerkiksi Kempeleen Suolatie 4 A:n, yhteissaunatiloissa on otettu huomioon myös se, että saunassa on helppoa ja turvallista käydä myös pyörätuolilla.
Lue lisää: Paremmat löylyt puhtaassa saunassa
Lue alkuperäinen juttu: Uusimmasta GoLevi -lehdestä: www.golevi.fi
