Valvoja vastaa, että kohteet valmistuvat ajallaan ja työn jälki on hyvä
TA-Rakennuttaja Oy:n valvoja Markku Kaakinen on vahtinut 10 vuoden ajan, että TA:n kohteet valmistuvat ajallaan ja virheettöminä. Valvoja käy huolellisesti läpi joka ikisen asunnon ennen kuin uusi kohde vastaanotetaan.
Valvoja Markku Kaakinen on todellinen rakennusalan ammattilainen. 53-vuotias Markku on työskennellyt talonrakennuksen parissa koko työuransa, ja viimeiset kymmenen vuotta hän on valvonut TA:n kohteiden rakentamista. Myös oman talonsa hän on rakentanut itse alusta loppuun.
Markku Kaakinen aloitti TA-Rakennuttajan valvojana alkuvuodesta 2009. – Valvoja toimii projektipäällikön oikeana kätenä. Projektipäällikkö työskentelee enemmän toimistolla ja valvoja valvoo työmailla rakentamisen etenemistä ja laatua, Markku kertoo.
Markku on koulutukseltaan rakennusmestari, mutta valvoja voi olla koulutukseltaan myös insinööri tai diplomi-insinööri. Rakennustöiden valvojalle tärkeitä ominaisuuksia on muun muassa hyvä paineensietokyky, organisointitaidot sekä kyky itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työhön.
Mitä valvoja tekee?
Valvojan työ alkaa työmaan aloituskokouksesta. Kohteiden suunnitteluvaiheeseen valvojat eivät yleensä osallistu. Valvoja käy rakentamisen aikana useita kertoja työmaalla. – Kaikki työvaiheet tarkistetaan. Yhteen asuntoon tehdään aina mallityö, jonka hyväksyn ennen kuin sama työvaihe tehdään muissa asunnoissa, Markku kertoo. Mallikatselmuksia tehdään muun muassa laatoituksen, laminaatin asennuksen, lattiakaatojen ja salaojien osalta.
Valvoja myös osallistuu työmaakokouksiin, joissa hän toimii kokouksen sihteerinä. – Kahvia siis tulee juotua aika paljon, Markku nauraa. Valvojat vastaavat myös työmaan turvallisuudesta ja vahtivat etteivät rakenteet missään työvaiheessa pääse kostumaan.
Tuhansia kilometrejä autonratissa
TA:lla on pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä kaksi valvojaa. - Jaamme työmaat sen mukaan missä ne sijaitsevat, ja molemmilla on suunnilleen sama määrä kohteita, Markku kertoo. Markku asuu itse lähellä Forssaa, joten kohdejaossa Markun vastuulle tulevat yleensä läntisellä Uudellamaalla sijaitsevat kohteet. – On hyvä, jos työmaat sijaitsevat lähellä toisiaan, ettei tulisi niin palon ajamista, Markku toteaa. Ajokilometrejä kertyy silti runsaasti, sillä jo matka kotoa Espoon toimistolle on noin sata kilometriä. – Vuodessa ajokilometrejä tulee noin 65 000 -70 000. Kyllä siinä saa olla renkaita ostamassa harva se kausi, Markku naurahtaa.
Ajomatkat Markku pyrkii käyttämään hyödykseen. – Onneksi on handsfree. Yleensä teenkin niin, että työpäivän aikana en paljon soittele, mutta automatkat menevät puhelimessa, Markku kertoo. Markku pyrkii keskustelemaan työmaiden vastaavien mestareiden kanssa aina tulevista työvaiheista, jotta tietää jo etukäteen, mitä työmaille seuraavaksi tapahtuu. – Sillä tavoin voidaan välttää virheitä ja parantaa työmaan tehokkuutta, hän toteaa.
Tällä hetkellä Markulla on valvottavanaan kahdeksan kohdetta, uusimpana Tapiolaan rakennettava Niittykatu 10. Kymmenen TA-vuoden aikana Markku on valvonut 60 kohteen valmistumista. -Asuntojen lukumäärää en ole laskenut, sillä valvojan työn kannalta ei ole suurta merkitystä, paljonko asuntoja on. Kaikki tarkistusasiakirjat tehdään kohdekohtaisesti ja jokaisella työmaalla tehdään työmaan koosta riippumatta samat tarkistukset, hän kertoo.
Ainoastaan loppuvaiheessa isot työmaat työllistävät enemmän. – Ennen kuin kohde vastaanotetaan rakennusliikkeeltä, käyn huolellisesti läpi jokaisen huoneiston ja tarkistan, että kaikki on kuten pitääkin, Markku kertoo. Valvojan työ ei kuitenkaan lopu kohteen valmistumiseen vaan vasta kaksi vuotta kohteen valmistumisen jälkeen, kun 2-vuotistakuutarkistukset on tehty.
Lue lisää: Projektipäällikkö pääsee näkemään kohteiden synnyn alusta loppuun
