Pihan hoito

Olemme koonneet asukkaidemme käyttöön pihanhoito-ohjeet helpottamaan asuntopihojen hoitoa ja ylläpitämään asumisviihtyvyyttä. Ohjeissa selvennetään, miten voit hoitaa erilaisia kasveja ja mitkä asuntopihan hoitotoimenpiteistä ovat sinun vastuullasi asukkaana.

Mitä voit tehdä omalla asuntopihalla

  • Istuttaa puita pienempiä kasveja
  • Rakentaa lauta-aidan pensasaidanteen sisäpuolelle. Keskustelethan
  • asiasta kuitenkin ennen rakentamista isännöitsijän kanssa ja pyydät asiasta etukäteen kirjallisen muutostyöluvan.
  • Mitkä ovat velvollisuutesi asuntopihan hoidossa
  • Hoitaa nurmikoita
  • Hoitaa pensaita ja puita

Mitä asuntopihalle ei saa tehdä

  • Muuttaa oleellisesti pihan pintamuotoja (kukkapenkit ovat sallittuja)
  • Muuttaa pihansa kokoa tai muotoa pensasaitaa tai muuta aitaa siirtämällä
  • Siirtää paikalla olemassa olevaa kasvillisuutta ilman isännöitsijän lupaa

Poismuuttaessasi pihan tulisi olla samassa kunnossa kuin se oli asuntoon muuttaessasi. Jos otat mukaasi istuttamiasi kasveja pihalta, siistithän myös niistä jääneet kuopat.

1. Nurmikko 2. Koristekasvit 3. Pensaat 4. Koristepensaat ja aitataimet 5. Havukasvit 6. Hedelmäpuut 7. Marjapensaat 8. Köynnökset 9. Perennat 10. Hoitokalenteri 11. Puiden ja pensaiden leikkaus

1. Nurmikko

Nurmikkoseoksia on olemassa monenlaisia, mutta yleisesti piha-alueilla käytetään käyttöluokka 1:n siemenseosta, joka kestää lyhyeksi leikkaamista ja kulutusta.

Nurmikon leikkaus

  • Leikkaa nurmikkoa kasvun mukaan.
  • Leikkaa viimeistään kymmenessä sentissä, mutta älä leikkaa nurmikkoa alle kolmesenttiseksi.
  • Älä leikkaa kerralla liian voimakkaasti (1/3 heinän korkeudesta), sillä se kellastuttaa nurmikon ja kellastumisesta toipuminen vie aikansa.
  • Helteellä nurmikko saa kasvaa pidemmäksi, n. 10 cm on hyvä. Pitkä kasvusto varjostaa juuristoa pitäen sen viileämpänä, jolloin vältetään nurmikon palaminen.
  • Leikkuujätteen voi jättää nurmen pinnalle jos ruoho leikataan usein. Harvoin leikattaessa jäte jää peittämään nurmikkoa ja aiheuttaa kellertäviä laikkuja.
  • Pidennä syksyllä nurmikon leikkausvälejä 2 – 3 viikkoon ja nosta leikkauskorkeutta pari senttiä. Leikkaa nurmikko viimeisen kerran ennen talvea kuitenkin matalalta ja poista leikkausjäte nurmikolta, jolloin sienitautien mahdollisuus vähenee.

Nurmikon kastelu

  • Kastele nurmikkoa poutakausina tarpeen mukaan.
  • Parhaimman hyödyn saa irti, kun nurmikkoa kastelee harvoin, mutta reippaasti. Tällöin nurmikasvien juuret hakeutuvat pohjavettä kohti.
  • Paras kasteluajankohta on illalla, jolloin on viileämpää ja veden haihtuminen ilmaan on pienempää.
  • Paras ja helpoin tapa hoitaa nurmikon kastelu on käyttää sadettimia. Niitä on paljon erilaisia ja erikokoisia ja ne valitaan käyttötarpeen ja pihan koon mukaan.

Nurmikon lannoitukset

  • Lannoita nurmikkoa säännöllisesti vuosittain.
  • Tee ensimmäinen lannoitus keväällä, kun nurmikko alkaa kasvaa.
  • Lannoitteissa pitää olla runsaasti typpeä, jotta nurmi kasvaa hyvin.
  • Arvioi lannoitustarve nurmen värin ja kulutuksen perusteella.
  • Mitä enemmän lannoitetaan, sitä useammin nurmikko täytyy leikata.
  • Nurmikoille on saatavissa pitkävaikutteisia lannoitteita, joissa osa typestä on hidasliukoisessa muodossa. Tällöin yksi lannoituskerta kasvukauden alussa riittää.
  • Syyslannoitus ei ole välttämättä tarpeen, paitsi jos keväällä on perustettu uusi nurmikko.
  • Kalkitse nurmikkoa tasaisin väliajoin maan happanemisen estämiseksi.
  • Peruskalkitus tehdään pihaa perustettaessa ja ensimmäinen ylläpitokalkitus muutaman vuoden kuluttua.
  • Kalkkia on saatavissa jauhemaisena tai rakeisena.
  • Rakeinen kalkki sopii nurmikolle, koska se ei jää näkyviin pinnalle, vaan painuu heti ruohon sekaan.
  • Levitä kalkki lumen sulettua kevätkostealle nurmikolle.
Peruslannoitusmäärä: nurmikon kestolannosta 3 – 5 kg/a,
tarvittaessa syyslannoitus PK-lannosta, eli typetöntä lannoitetta 3 – 5 kg/a.

Nurmikon syyssiivous

  • Lehtien haravointi on tärkeää nurmikon talvehtimisen kannalta.
  • Jos lehdet jäävät yhtenäiseksi kerrokseksi nurmikon pintaan, maa ei syksyllä jäädy ja sienitaudit pääsevät leviämään nurmikossa.
  • Ensimmäinen lehtien haravointi tulisi tehdä syyskuun lopussa ja toinen lokakuun puolivälissä, kun kaikki lehdet ovat pudonneet.

Sammal nurmikolla

  • Sammalta ilmestyy nurmikolle vuosien kuluessa.
  • Yleisin syy on pihan varjoisuus ja nurmikon märkyys, mutta myös kasvualustan happamoituminen.
  • Jos sammalta kasvaa vain siellä täällä, voidaan se hävittää tarkoitukseen saatavilla aineilla, kuten Sammal pois. Aine alentaa hetkellisesti maan pinnan pH-lukua, jolloin sammal kuolee.
  • Tämä ei kuitenkaan poista sammalta pitkäaikaisesti, vaan nurmikko täytyy ilmastoida säännöllisin väliajoin.
  • Ilmastoinnin voi tehdä esimerkiksi talikolla tai rautakangella. Maahan tehdään n. 10 cm:n syvyisiä reikiä muutaman sentin välein ja reikiin haravoidaan hiekkaa, joka ilmastoi maan pintakerroksia ja parantaa nurmikon happitaloutta maan pintakerroksissa.
  • Nurmikko voidaan myös kattaa, mikä tarkoittaa sitä, että nurmikon päälle levitetään hienoa hiekkaa tai orgaanista ainetta 1 – 2 cm. Kattaminen lisää nurmikon versontaa, ilmavuutta, lämpimyyttä ja kulutuksen kestoa.

Paikkauskylvöt

  • Toisinaan lumen ja jään alta saattaa paljastua jääpoltteen aiheuttamia kuolleita nurmikkoläikkiä.
  • Pieniä jääpolteläikkiä voidaan korjata paikkauskylvöillä rikkomalla maa kuolleen nurmikon kohdalta esim. haravalla ja tuomalla pinnalle uutta multaa, johon nurmikon siemenet kylvetään.
  • Maa tiivistetään hyvin, jottei kylvös painu ja kärsi jääpoltteesta heti seuraavana talvena.
  • Jääpoltteen määrä vähenee, kun huolehdit nurmikon säännöllisestä ilmastoinnista.
  • Talvella kannattaa välttää nurmikolla kulkemista, sillä poluille

2. Koristekasvit

Kasvupaikka

  • Kasvupaikan valo-olot, valoisuus ja varjoisuus ovat myös tärkeitä kasvivalinnoissa.
  • Myös kasvupaikan kosteusoloilla on tärkeä merkitys. Kosteusolot vaihtelevat laajalti pienelläkin alueella, riippuen ympäröivästä kasvillisuudesta maan muotoihin.
  • Nyrkkisääntö on: mitä aurinkoisempi paikka, sitä kuivempi maa.
  • Koristekasveilla maan tulisi olla runsas- tai erittäin runsasmultaista.
  • Jos kyseessä on savimaa, voidaan maan laatua parantaa lisäämällä saven joukkoon turvetta ja hiekkaa, jolloin maasta tulee kuohkea ja kasvualustaltaan kelvollinen. Savimaa on toisaalta kylmä, mikä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Tällöin suositellaan pienillä alueilla tekemään uusi kasvualusta kasveille.

Kasvien ominaisuudet

  • Kasvin talvenkestävyys on eräs tärkeimmistä ominaisuuksista.
  • Kasvia hankittaessa kannattaa myös miettiä kasvin lopullista korkeutta, kasvunopeutta ja tilantarvetta.
  • Kasvien myrkyllisyys varsinkin lapsiperheissä on yksi kasvivalintojen peruste.
  • Yleisesti taimimyymälöissä ilmoitetaan kasvin esittelytekstissä, mikäli kasvi on myrkyllinen.
  • Jos pihalle valitaan kuitenkin myrkyllinen kasvi, on syytä välttää laittamasta istutusten joukkoon syötäväksi kelpaavaa kasvia väärinkäsitysten ja vaaratilanteiden välttämiseksi.
  • Kukkiin luodaan useimmiten koristeellisuuden arvo, mutta myös kukinta-ajankohta on hyvä ottaa huomioon.
  • Kasvutapa, varsinkin pienillä pihoilla on tärkeä asia. Se vaihtelee kapean pilarimaisesta leveän pallomaiseen.
  • Ainavihreät kasvit kuten havukasvit ja alppiruusut koristavat puutarhaa kautta vuoden.

3. Pensaat

Istutus

  • Laita keväällä ja alkukesällä istutettavien kasvien kasvualustaan typpeä sisältävää lannoitetta ja syksyllä istutettaville taimille vähätyppistä tai typetöntä lannoitetta.
  • Liiallinen typpilannoitus syksyllä viivästyttää tuleentumista, jolloin kasvit eivät talvehdi.
  • Istutusajankohta riippuu kasvista. Istutusohjeita saat taimimyymälöistä, internetistä tai alan kirjoista.

Lannoitus

  • Lannoita pensaita keväällä silmujen puhjettua.
  • Levitä lannoite koko juuriston alueelle, ei pelkästään pensaan tyvelle.
  • Lannoitemäärä: puutarhan yleislannos 5 – 8 kg/a.

4. Koristepensaat ja aitataimet

Hoitoleikkaukset

  • Myöhempien vuosien leikkauksissa tärkeintä on poistaa vanhat ja vioittuneet oksat.
  • Harventamalla pensaita 2-3 vuoden välein hidastetaan pensaiden vanhenemista.
  • Poista versot maan rajaa myöten tappeja jättämättä.
  • Pyri säilyttämään kasvin luonnollinen kasvutapa.
  • Harvenna pensasryhmiä tarvittaessa, jotta kukin pensas saa tarpeeksi valoa.
  • Nuorennusleikkauksella uusitaan ränsistyneet, mutta muuten elinvoimaiset pensaat. Leikkaa kaikki oksat noin 20 senttimetrin korkeudelta maanpinnasta.
  • Leikkaa koristepensaat mieluiten aikaisin keväällä ennen lehtisilmujen puhkeamista. Harvenna aikaisin keväällä kukkivat lajit kukinnan jälkeen. Kuivia ja vioittuneita oksia voi poistaa milloin tahansa.
  • Pensasvaahterat ja kirsikansukuiset kasvit vuotavat voimakkaasti keväällä leikattaessa, joten leikkaa ne vain tarvittaessa, mieluiten heinä-elokuun vaihteessa.
  • Vuosittaisilla leikkauksilla poistetaan edellisen kesän kasvua siten, että jäljelle jää hyvin haaroittunut 15 – 30 sentin kasvu. Aidan leveyttä lisätään vähitellen samaan tapaan kuin korkeuttakin.
  • Kesänaikaiset lehtipensaiden hoitoleikkaukset tehdään 2 – 3 kertaa kesän aikana. Jätä leikatessa 1-2 senttiä uutta kasvua. Tee nuorennusleikkaukset ja suuret hoitoleikkaukset keväällä ennen silmujen puhkeamista.

5. Havukasvit

Yleistä

  • Havukasvien kasvupaikkavaatimukset vaihtelevat jonkin verran.
  • Havukasvien juuristo ei kestä seisovaa vettä eikä liiallista kosteutta.
  • Useimmat havukasvit suosivat hapahkoa kasvualustaa, jonka pH on 5 – 5,5, joten niille ei anneta kalkkia.

Leikkaus

  • Pääsääntöisesti havukasveja ei leikata istuttaessa eikä muulloinkaan.
  • Vain mahdolliset kaksoislatvat poistetaan kevättalvella.
  • Poikkeus ovat muotoon leikattavat havuaidat ja vuorimänty.
  • Kuusiaitaa leikattaessa vain edellisen kesän kasvua voi leikata.
  • Kuusiaidat leikataan kerran vuodessa, kevättalvella suojasäällä.
  • Sivukasvua lyhennetään alusta saakka ja latvaverso katkaistaan vasta, kun aita on saavuttanut halutun korkeuden.
  • Vuorimännyn saman kesän vuosikasvaimia on hyvä typistää viikko ennen juhannusta, jolloin kasvista tulee pensasmaisempi.
  • Jokaisesta vuosikasvaimesta leikataan 2/3 pois tai poistetaan ainoastaan verson keskimmäiset vuosikasvaimet.
Leikkaa aitataimet istutuksen jälkeen joka kevät. Seuraavina vuosina leikattava aita kasvatetaan halutun korkuiseksi. Riittävä näkösuoja saavutetaan 180 senttiä korkealla aidalla ja aidan annetaan kasvaa 30-50 senttiä leveäksi. Aita kannattaa pitää ylhäältä hieman kapeampana kuin alhaalta, jotta se ei kerää liikaa lunta.

6. Hedelmäpuut

Lannoitus

  • Lannoita hedelmäpuut keväällä puutarhan yleislannoksella 5 – 8 kg/a.
  • Levitä lannoite koko latvuksen kokoiselle alueelle, ei pelkästään puun rungon tyvelle. Puun juuristo on vähintään yhtä leveällä alueella kuin sen latvus on leveä.

Leikkaus ja suojaus

  • Leikkaa hedelmäpuut aikaisin keväällä ennen kasvukauden alkamista.
  • Typistä latvaversoa n. 1/3 ja sivuversoja n. ½ ensimmäisenä kasvukautena. Sopiva verson pituus on 30 – 40 senttiä.
  • Katkaise oksat oksasaksilla noin sentin oksan alapuolella olevan, ulospäin suuntautuvan silmun yläpuolelta. Näin latvuksesta kehittyy ilmava.
  • Poista mahdollinen kaksoislatva ja terävät oksakulmassa kasvavat sivuversot.
  • Seuraavina vuosina omenapuut leikataan maalis-huhtikuussa, ennen silmujen avautumista.
  • Luumu- ja kirsikkapuut leikataan varhain kevättalvella tai elokuussa keväällä tapahtuvan kumivuodon takia.

Puiden kevätleikkaus

Hoitoleikkaus kevättalvella

  • parantaa satoa
  • pidentää puun ikää
  • oksisto pysyy väljänä
  • leikkaus oksankauluksen kohdalta
  • leikkaa rungon myötä, älä jätä tappeja
  • käytä terävää sahaa

Poista

  • liian tiheässä kasvavat oksat
  • liian terävässä kulmassa kasvavat oksat
  • repeämisalttiit oksat
  • latvuksen sisään kasvavat oksat
  • kuivat, sairaat ja vaurioituneet oksat
  • kulkua haittaavat oksat
  • runko- ja juuriversot.

Omenapuun nuorentaminen

Nuorentaminen on ajankohtainen kun

  • hedelmät ovat pieniä
  • hedelmien kerääminen on hankalaa. Nuorentaminen
  • poista kuivuneet ja kuolleet oksat
  • poista repeämisalttiit oksat
  • tarvittaessa lyhennä latvaa ylöspäin suuntautuvan haaran yläpuolelta
  • lyhennä vanha latva siten, ettei siihen jää haaroja

Orapihlaja-aidan leikkaus

  • Jos aita on saavuttanut halutun korkeuden, sitä typistetään 1 – 2 kertaa kesässä päältä ja sivuilta niin, että uutta puutumatonta kasvua jää kullakin kerralla vain 1–2 cm.
  • Alaosa jätetään leveämmäksi kuin yläosa.
  • Alasleikattu orapihlaja-aita leikataan kesällä lyhentämällä sekä sivuille että ylöspäin kasvaneita versoja. Lyhennys tehdään siten, että uutta kasvustoa jätetään 10 – 20 cm. Näin aidasta saadaan tuuhea. Kasvualustaa kannattaa lannoittaa samalla.

7. Marjapensaat

Yleistä

  • Istuta herukka ja karviainen aurinkoiselle ja tuulensuojaiselle kasvupaikalle.
  • Mustaherukka sietää myös osittaista varjoa.
  • Marjapensaat vaativat kasvualustakseen kalkitun, ravinteita ja kosteutta pidättävän kasvualustan.
  • Multakerroksen on oltava vähintään 50 senttiä paksu.
  • Marjapensaita lannoitetaan kuten koristepensaita.

Leikkaus ja tuenta

  • Poista myöhempinä vuosina vanhimpia oksia tynkiä jättämättä.
  • Aloita mustaherukkapensaiden hoitoleikkaukset neljäntenä vuotena istutuksesta, punaherukan kahdeksantena ja karviaisen kymmenentenä vuotena. Hoitoleikkauksien avulla pensaat pidetään ilmavina.
  • Tuennan tarkoituksena on pitää oksat pois maasta ja välttää sienitaudit.
  • Pidä marjapensaiden alustat rikkaruohovapaina marjojen keruun helpottamiseksi.

8. Köynnökset

  • Istuta köynnöksiä vain niille tarkoitettuun erilliseen kehikkoon, irti seinästä.
  • Köynnökset eivät saa olla kiinni rakenteissa.
  • Voimakkaasti kasvavia köynnöksiä, kuten esim. villiviiniä kannattaa välttää.
  • Valitse köynnösten kasvupaikka kasvin vaatimusten perusteella.
  • Useimmat köynnökset pitävät ravinnerikkaasta, kevyehköstä ja kalkitusta mullasta.
  • Multakerroksen paksuuden tulisi olla vähintään 50 senttiä, seinän vierustoilla mieluiten 70 – 80 senttiä.
  • Älä istuta köynnöstä alle 50 cm etäisyydelle rakennuksen seinän vierestä, sillä rakennuksen routalevyt saattavat vaurioitua kasvin juuristosta.
  • Köynnöksiä lannoitetaan samalla tavalla kuin koristepensaita.

Leikkaus ja tukeminen

  • Köynnökset eivät yleensä tarvitse säännöllistä leikkausta.
  • Voit poistaa kuolleet ja vioittuneet oksat pitkin kasvukautta.
  • Leikkaa istutuksen jälkeen heikosti haaroittuneet köynnökset noin 25 sentin korkeudelta haaroittumisen edistämiseksi.
  • Köynnökset, jotka kukkivat saman vuoden versoilla voidaan leikata alas vuosittain. Jos köynnöksen haaroittuminen on edelleen heikkoa, voi sen leikata alas keväisin. Poista rakenteisiin menevät oksat.
  • Köynnösten tukemiseen käytettävät säleiköt on oltava 10 senttiä irti seinästä, sillä köynnökset eivät saa kasvaa kiinni rakenteissa.
  • Arimmat lajit voi taimivaiheessa suojata talveksi laskemalla ne maahan havujen päälle ja peittämällä pakkaspeitteellä tai havuilla.
  • Alas laskeminen tapahtuu vasta kasvin tuleentumisen jälkeen, kun lehdet ovat varisseet pois.
  • Vanhemmat, talvenarat lajit voidaan suojata seinäpinnoilla pakkaspeitteellä tai havuilla.

9. Perennat

  • Kasvupaikan suhteen niiden vaatimukset vaihtelevat. Kevyt, multava ja ilmava kasvualusta sopii useimmille perennoille. Perennat viihtyvät yleensä kalkitussa maassa.
  • Sijoita korkeimmat lajit ryhmissä taka-alalle tai keskelle, pienet ryhmän etualalle. Käytä ryhmään eri aikoina kukkivia ja erivärisiä perennoja.

Hoito

  • Pidä perennojen kasvualusta vapaana rikkaruohoista, sillä perennat eivät pysty kilpailemaan kasvutilasta yhtä hyvin kuin esimerkiksi pensaat.
  • Lannoitus sovitetaan kasvukauden ajankohdan ja kasvatettavien perennojen mukaan. Lannoitus sijoitetaan pääasiassa kevääseen ja alkukesään.
  • Osa perennalajeista jaetaan muutaman vuoden välein.
  • Pääsääntöisesti keväällä kukkivat jaetaan syksyllä ja syksyllä kukkivat keväällä.

Kasvualustan syvyys ja taimivälit

Maanpeittoperennat 30 cm 30 – 40 cm
Pienet perennat 20 cm 15 – 25 cm
Keskikokoiset perennat 30 cm 30 – 40 cm
Isot perennat 50 cm 50 – 70 cm
Isot, vahvasti leviävät lajit 50 cm 80 – 100 cm

10. Hoitokalenteri

KuukausiHoitotoimenpiteet
HuhtikuuTalvisuojusten poisto
Lehtien haravointi nurmikolta
Pensaiden siistiminen
Toukokuu Nurmikon lannoitus ja kalkitus
Pensaiden ja puiden lannoitus
Kukkasipulien istutus
Nurmikon paikkakylvösten teko
KesäkuuKesäkukkien istutus
Kukkapenkkien kitkentä
Pensasaidanteen leikkaus
Vuorimäntyjen typistys
Heinäkuu Istutusten kastelu tarvittaessa
Kitkentä tarvittaessa
Elokuu Kastelu
Elokuun lopussa syyslannoitus
Kitkentä tarvittaessa
Pensasaidanteen leikkaus
Syyskuu Kirsikan sukuisten puiden leikkaus
Kukkasipulien istutus
LokakuuLehtien haravointi
Talvisuojaukset kuun lopulla

11. Puiden ja kasvien leikkaus

Kasvi Leikkaamista vältettävä Sietää leikkausta Vain kuivien oksien poisto Tarvitsee voimakasta leikkausta Harvennus- tai nuorennus­leikkaus Leikkaus­ajankohta
Abies, pihdat X X X elo-maaliskuu
Acer, vaahterat X X X elo-syyskuu
Actinidia, laikkuköynnökset X X X elo-syyskuu
Amelanchier, tuomipihlajat X elo-maaliskuu
Berberis, happomarjat X X X tammi-joulukuu
Caragana, hernepensaat X tammi-joulukuu
Clematis, kärhöt X X X toukokuu
Cornus, kanukat X X X X elo-toukokuu
Cotoneaster, tuhkapensaat X kesä-maaliskuu
Crataegus, orapihlajat X tammi-joulukuu
Hydrangea, hortensiat X X X tammi-joulukuu
Juniperus, katajat X X tammi-joulukuu
Laburnum, kultasateet X X elo-maaliskuu
Lonicera, kuusamat X X kesä-maaliskuu
Mahonia X X tammi-joulukuu
Malus, omenapuut X X X helmi-kesäkuu
Philadelphus, jasmikkeet X X helmi-maaliskuu
Physocarpus, heisiangervot X X tammi-joulukuu
Picea, kuuset X X elo-maaliskuu
Pinus, männyt X X elo-syyskuu
Potentilla, pensashanhikit X X kesä-elokuu
Prunus, tuomet, kirsikat X x X elo-syyskuu
Rhododendron, alppiruusut X X tammi-joulukuu
Ribes, herukat, karviaiset, taikinamarjat X X elo-syyskuu
Rosa, ruusut X X tammi-joulukuu
Rubus, vatukat X X loka-huhtikuu
Salix, pajut X X tammi-joulukuu
Sorbaria, pihlaja-angervot X loka-maaliskuu
Sorbus, pihlajat X tammi-joulukuu
Spiraea, angervot X X tammi-joulukuu
Syringa, syreenit X loka-maaliskuu
Taxus, marjakuuset X X elo-maaliskuu
Thuja, tuijat X elo-maaliskuu
Viburnum, heidet X X kesä-maaliskuu