Asumisoikeusasuntoja eli ASO-asuntoja on rakennettu 1990-luvulta lähtien. Vaikka asumisoikeusasuntoja on ympäri Suomea ja niiden määrä kasvaa joka vuosi, on asumisoikeus monelle vielä varsin tuntematon asumismuoto. Asumisoikeus syntyy, kun asunnosta maksetaan asumisoikeusmaksu, joka on 15 % kyseisen asunnon hankintahinnasta. Asunto pysyy aina asumisoikeusasuntona, joten voit asua asunnossasi niin kauan kuin haluat. Asumisoikeusasuminen onkin helppoa kuin vuokralla-asuminen, mutta turvattua kuin olisit asunnon omistaja.
Kokemuksia asumisoikeusasunnosta
Oululaisella Esa Paloniemellä on asumisoikeusasunnosta hyviä kokemuksia. Hän viihtyy hyvin asunnossaan Oulun Alppilassa, Betonimiehenkadulla.– Asun tässä samassa talossa jo toista kertaa, Esa naurahtaa. Asumisoikeusasunnon lisäksi Esa on asunut myös vuokra-asunnoissa ja omistusasunnossa, ja omien kokemustensa perusteella on sitä mieltä, että asumisoikeusasunto on paras vaihtoehto asumiseen.
Esa muutti ensimmäisen kerran asumisoikeusasuntoon, Betonimiehenkadulle heti talon valmistuttua alkuvuodesta 2008. Yksin asuvalle miehelle löytyi sopiva yksiö rakenteilla olevan talon ylimmästä kerroksesta. Rakennusvaiheessa oli vielä mahdollisuus päästä vaikuttamaan asunnon materiaaleihin ja tilata muun muassa sälekaihtimet. Asunnosta tuli siis asukkaansa näköinen. Esa viihtyikin upouudessa asumisoikeusasunnossaan noin kuusi vuotta.
– Viihdyin oikein hyvin täällä, ja asunto oli juuri sopiva. Minulla ei ollut oikeastaan mitään tarvetta muuttaa pois, Esa muistelee. Esan äiti kuitenkin menehtyi eikä Esan isä halunnut jäädä asumaan isoon rivitaloasuntoon, vaan halusi muuttaa muualle. Niinpä Esa osti vanhempiensa vanhan asunnon hieman keskustan ulkopuolelta ja muutti sinne.– Ajattelin, että ehkä kannattaa kokeilla myös osakkeenomistajana asumista, kun tilaisuus tarjoutui, hän toteaa. Esan muuttaessa vanhempiensa asuntoon, piti isälle löytää uusi asunto, ja Esan vanha asumisoikeusasunto olikin juuri sopiva.– Luovutin asumisoikeuteni isälle, joten isän ei siis tarvinnut varsinaisesti hakea asuntoa, Esa kertoo.
Hyvät kokemukset ASO-asunnosta toivat takaisin Betonimiehenkadulle
Yksi asumisoikeusasunnon etuja onkin, että asumisoikeuden voi luovuttaa puolisolle, perilliselle tai lähisukulaiselle. Asumisoikeudenhaltijan isä lasketaan lähisukulaiseksi, joten asunnon vaihto kävi Esankin tapauksessa varsin helposti, vain muutamien papereiden täyttämisellä.
Esa asui muutamia vuosia omistamassaan rivitaloasunnossa, mutta ei lopulta kuitenkaan viihtynyt niin hyvin.– Ei omistusasuminen ollut oikein minun juttuni. Aina jos jotain hajosi, niin heti meni omasta pussista korjauskulut. Asumisoikeus on siinä mielessä huoleton, että ei tarvitse murehtia huollosta tai yllättävistä kuluista Esa pohtii. Hän myös koki asunnon liian isoksi yhdelle ihmiselle.
Rivitaloyhtiöön oli tulossa putkiremontti ja Esa pohti, että olisi hyvä aika myydä asunto. Asunto menikin nopeasti kaupaksi, ja oli aika etsiä uutta asuntoa. Myös vuokra-asunnot olivat vaihtoehtoina, mutta kun Esa huomasi, että vanhasta kotitalosta Betonimiehenkadulta oli vapautumassa sopiva asumisoikeusasunto, päätti hän hakea sitä. – Lähdin hakemaan uutta järjestysnumeroa, mutta siinä vaiheessa selvisikin, että minulla oli jo vuosia aiemmin haettu numero, jota en edes muistanut. Tällä vanhalla numerolla hän olikin hyvässä asemassa ja sai toivomansa asunnon.
– Tämä asunto on pohjaltaan tismalleen samanlainen kuin vanha asuntoni, vain muutamaa kerrosta alempana, Esa naurahtaa. Vanhat huonekalut löysivätkin helposti tutut paikkansa ja Esa kotiutui nopeasti uuteen asuntoonsa.– Ja onhan se kätevää asua näin lähellä isää. Jos olen matkoilla, isän on helppo tulla hoitamaan kissaani, Esa toteaa.
Historian havinaa
Alppilaa ja Betonimiehenkatua Esa pitää erinomaisena asuinalueena.– Tämä on vanha sodanaikainen saksalaisten hallitsema alue, joten täällä on myös historian havinaa, Esa kertoo. Kaupunginosan nimi sekä Betonimiehenkadun viereisten Alppitien ja Tirolintien nimet juontuvatkin saksalaisajoilta. Betonimiehenkadun nimi puolestaan juontuu alueella vuosikausia toimineista betonitehtaista. Vaikka Alppilalla on pitkät juuret, on iso osa alueen taloista kuitenkin uusia, sillä asuntorakentaminen vilkastui alueella vasta 2000-luvulla.
Tutustu kohteeseen: Betonimiehenkatu 1
