Pienennämme hiilijalanjälkeä monin keinoin

Tavoitteenamme on osaltamme vähentää asumisen hiilidioksidipäästöjä. Lainsäädännön velvoitteiden lisäksi etsimme erilaisten kokeiluhankkeiden kautta mahdollisuuksia keventää asumisen päästökuormaa ja tukea kestävää asumista.

Suurin osa toiminnastamme aiheutuvista ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjemme energiankulutuksesta, josta lämmityksen osuus on yli 60 prosenttia. Olemme pyrkineet aktiivisesti vähentämään kiinteistöjemme lämmitysenergian kulutusta jo useamman vuoden ajan.

Lämmitämme älykkäästi

Leanheat-lämmityksensäätöjärjestelmä ohjaa lämmitystä tekoälyalgoritmilla sisälämpötilan mukaan. Toimintavuonna laajensimme järjestelmän käyttöä 650 uuteen asuntoon, minkä myötä järjestelmän piirissä on 15 800 asuntoa. Arviomme mukaan Leanheatin avulla kiinteistöjen kaukolämpöenergian kulutus vähenee keskimäärin 6 prosenttia vuodessa eli 6 600 MWh vuositasolla. Hiilidioksidipäästövähennys on laskelmiemme mukaan noin 610 000 kilogrammaa vuodessa, mikä vastaa noin 61 keskivertosuomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

Kulutusjousto vähentää päästöjä

Fortumin ja Leanheatin kulutusjouston kokeilua on jatkettu Espoossa, Kauniaisessa sekä Kirkkonummella. Tämän lisäksi olemme käynnistäneet yhteistyön Vantaan Energian kanssa Keski-Uudellamaalla, missä kulutusjouston piiriin on saatu Tuusulassa ja Järvenpäässä sijaitsevat asuintalomme.

Kulutusjoustolla voidaan tasata kulutuspiikkejä koko kaukolämpöverkon alueella ja huomioida kaukolämmön tuotantolaitosten tilanne. Vuoden 2021 loppupuolella 3 500 asuntoamme lämmitettiin hiilidioksidivapaalla kaukolämmöllä. Arviomme mukaan tämä vähentää hiilidioksidipäästöjämme noin 3,1 miljoonaa kilogrammaa vuodessa. Tämä vastaa noin 310 keskivertosuomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

Liikenne kulkee kohti vähäpäästöisyyttä

Viidesosa Suomen kasvihuonepäästöistä aiheutuu liikenteestä. Kansallisena tavoitteena on puolittaa liikenteen kasvihuonepäästöjä vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Sähköistyvä liikenne edellyttää toimivaa ja hajautettua latausinfrastruktuuria. Kodin lisäksi sähköautoja pitäisi voida ladata esimerkiksi harrastuksissa, kauppareissuilla sekä työpaikoilla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus laajentaa vuonna 2022 sähköautojen latausinfratukijärjestelmän koskemaan myös työpaikkoja. EU:ssa on valmisteltu vähäpätöisten ajoneuvojen tankkaus- ja latausinfrastruktuuria koskevaa direktiiviä, joka sääntelee julkisten latauskenttien rakentamista.

Latausinfran tiekartta toteutukseen

Toimintavuonna laadittu tiekartta ohjaa latausinfrastruktuurimme rakentamista vuoteen 2030 asti. Tavoitteenamme on asentaa sähköautojen latauspiste kymmeneen prosenttiin kiinteistöjemme autopaikoista vuosikymmenen loppuun mennessä.

Vuoden 2021 alusta alkaen kaikkiin uudiskohteisiimme on sisältynyt suunnitelma latauspisteistä ja niiden varauksista. Asensimme toimintavuonna 89 latausasemaa elektronisten komponenttien toimitusvaikeuksista huolimatta. Kodin latauspisteillä voidaan edistää asukkaiden ladattavan ajoneuvon hankintaa. Arvioidemme mukaan mahdollistamme näin vähintään 3 820 tonnin hiilidioksidipäästövähennyksen vuodessa, mikä vastaa 425 keskivertosuomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

Kulutuksenmukainen laskutus säästää vettä

Vuoden 2020 loppupuolella voimaan astuneen lakiuudistuksen mukaan uudis- ja peruskorjausasuinkohteiden vesilaskutuksen on perustuttava mitattuun vedenkulutuksen. Uudisrakennusten lisäksi laki koskee kiinteistöjä, joihin on haettu lain voimaantulon jälkeen rakennuslupa käyttövesiputkiston sisältävään peruskorjaukseen.

Lakimuutoksen taustalla on EU:n energiatehokkuusdirektiivi, jonka tavoitteena on asumisen energiatehokkuuden parantaminen. Käytännössä lakimuutoksella pyritään pienentämään vedenkulutusta.

Lainsäädännön vaatimukset täyttöön

Ensimmäiset lakiuudistuksen piiriin kuuluvat kohteemme valmistuvat keväällä 2022. Asukkaiden kulutusperusteista vedenlaskutusta varten olemme laatineet suunnitelman vesimittareiden etäluentajärjestelmään ja laskutukseen. Lainsäädännön piiriin kuuluvissa uudiskohteissa vesivastiketta laskutetaan jatkossa ennakkoon kuukausittain henkilömäärään perustuvana, mutta vastikkeet tasataan kaksi kertaa vuodessa todellisen kulutuksen mukaan.

Lisäksi tutkimme mahdollisuuksia siirtyä veden kulutusperusteiseen laskutukseen myös niissä asuinkiinteistöissä, joita lakimuutos ei koske.

Sähköä auringosta

Olemme selvittäneet aurinkosähkön hyödyntämistä asuinkiinteistöissämme. Selvityksen pohjalta pilotoimme aurinkosähköjärjestelmää neljässä asuinkohteessamme, missä ne otetaan käyttöön kevään 2022 aikana. Kokeilusta saamme hyödyllistä tietoa näistä investoinneista ja energian säästämisen uusista mahdollisuuksista.

Kannustamme jätteiden lajitteluun

Huolehdimme riittävistä kierrätysmahdollisuuksista ja ohjeistamme asukkaitamme jätteiden lajittelussa. Kiinteistöissämme kierrätetään seka-, bio-, paperi- ja kartonkijätteet sekä isoimmissa kiinteistöissämme myös lasi ja metalli sekä muovijäte.

Muovin kierrätys tuli pakolliseksi kaikissa yli viiden asunnon kiinteistöissä kesällä 2021. Teimme muutoksia syväkeräysastioihin muovinkeräystä varten, ja muovinkeräys aloitettiin laajasti kevään ja kesän aikana. Osassa kiinteistöissämme muovia oli kerätty jo aiemmin. Lajittelemalla muovipakkaukset oikeaoppisesti muovi saadaan hyötykäyttöön ja sekajätteen määrä vähenee.

Lisää biojätettä, vähemmän sekajätettä

Suomen valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on kierrättää 60 prosenttia kaikesta biojätteestä vuonna 2023. Biojätteen lajittelu on helppo ympäristöteko, joka ei vaadi suuria ponnisteluja.

Olemme olleet mukana uudentyyppisen biojätepussijärjestelmän kokeilussa, jota jatketaan edelleen. Kokeilun tavoitteena on lisätä kierrätettävän biojätteen määrää, vähentää sekajätettä sekä tehdä kierrätyksestä asukkaillemme mahdollisimman helppoa.

Kokeilu on ollut onnistunut. Biojätteen määrä on kasvanut ja sekajätteen pienentynyt, ja olemme saaneet kokeilusta asukkailta positiivista palautetta. Kokeiluun osallistuu noin 25 kiinteistömme asukkaat Helsingissä, Vantaalla, Keravalla, Lahdessa ja Turussa.