Idyllinen ja aktiivinen merenrantakaupunki

Suosittu matkailukohde Naantali on myös viihtyisä asuinpaikka ja taloudellisesti menestynyt kaupunki, joka kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia. Viidentoista minuutin ajomatkan päässä Turusta sijaitseva Naantali on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Historiallinen merenrantakaupunki on yhdistelmä tunnelmallista pikkukaupungin rauhaa ja matkailun tuomaa vilinää.

Vanha kaupunki puutaloineen ja pikkukujineen sekä luostariajalta peräisin oleva kirkko henkivät sitä idylliä, josta Naantali on tunnettu. Kaupungissa on mielenkiintoisia putiikkeja ja gallerioita sekä lukuisia kahviloita ja ravintoloita. Esimerkiksi vuodesta 1868 toiminut ravintola Kaivohuone on edelleen suosittu.

Meri ja yli tuhannen saaren saaristo ovat tärkeä osa Naantalia. Venesatamat täyttyvät sekä asukkaiden että vierailijoiden veneistä varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Ainutlaatuisen kauniissa, monien mahdollisuuksien Naantalissa asuu jo noin 19 000 tyytyväistä vakituista ja noin 16 000 vapaa-ajan asukasta.

Hyvä sijainti lähellä Turkua

Naantali sijaitsee kätevien kulkuyhteyksien päässä monista suuremmista kaupungeista. Turun keskustaan ajaa viidessätoista ja Raisioon noin kymmenessä minuutissa. Oma auto ei ole välttämätön, sillä bussiyhteydet ovat erittäin hyvät niin päivällä kuin yöaikaankin. Matka Helsinkiin taittuu alle kahdessa tunnissa moottoritietä pitkin. Myös Maarianhaminaan, Kapellskäriin ja Tukholmaan pääsee sujuvan laivaliikenteen avulla vaivattomasti.

Naantalin värikäs historia

Naantalin historia ulottuu vuoteen 1443, jolloin kuningas Kristoffer antoi suostumuksensa birgittalaisluostarin sijoittamiseen Naantalin Ailostenniemeen. Luostarin yhteyteen perustettiin kaupunki, joka sai kauppapaikan erityisoikeudet. Lukuisten pyhiinvaeltajien, maan valtaherrojen, porvareiden ja talonpoikien vierailut vaurastuttivat kaupunkia keskiajan lopulla. Luostarikokonaisuuteen kuulunut Naantalin kirkko on suurin keskiaikainen kirkko maassamme Turun tuomiokirkon jälkeen.

Luostarin sijoituspaikka sai nimen Vallis Gratiae, Armon laakso, joka on keskiaikaisen ruotsinkielen mukaisesti Nadhendaal. Latinankielisen nimen alkukirjaimet vg päätyivät kaupungin sinettiin ja myöhemmin kaupungin vaakunaan.

Uskonpuhdistusta seuranneet kaksi vuosisataa Naantali eli lama-aikaa ja koko kaupungin olemassaolo oli uhattuna. Luostarin toiminta oli loppunut, mutta nunnilta peritystä sukankudonnasta saatiin tuloja. Sukkia kudottiin parhaimmillaan 25 000 paria vuodessa.

1750-luvulla Naantalin tullikamarin portin merkiksi ripustettiin puinen aurinko, josta pikku hiljaa vakiintui kaupungin symboli Naantalin aurinko. Naantali nousi uuteen kukoistukseen vuonna 1863 avatun kylpylän myötä. Kaupungissa oli kylpylätoimintaa sekä vilkasta huvi- ja seuraelämää. Vierailijoita kävi ulkomaita myöten ja suosittuja kotiinviemisiä olivat Naantalin nuket ja piparkakut.

Vuonna 1920 suurliikemies Alfred Kordelinin rakennuttamasta Kultarannan huvilatilasta tehtiin tasavallan presidentin kesäasunto. Tämä auttoi kaupunkia saamaan mantereen ja Luonnonmaan välille sillan, joka nimettiin presidentti Svinhufvudin mukaan Ukko-Pekaksi. Silta oli aikoinaan yksi maamme pisimmistä. Kultarannan puutarha on suosittu vierailukohde.

Kaupungin taloudellinen kukoistus alkoi 1950-luvulla monien teollisuusyritysten aloitettua toimintansa. Suomen ja Ruotsin välisen autolauttaliikenteen käynnistyminen 1960-luvulla korosti Naantalin merkitystä satamakaupunkina entisestään. Tänä päivänä Naantali on edelleen vauras teollisuuskaupunki, jonka satama kuuluu Suomen suurimpien tuontisatamien joukkoon.