Uudistunut asumisoikeuslaki
Uudistunut asumisoikeuslaki on tullut voimaan asteittain 1.1.2022 alkaen. Viimeiset muutokset tulivat voimaan 1.9.2023. Uudistus päivitti asumisoikeusjärjestelmän vastaamaan paremmin nykypäivää. Asumisoikeusasuntojen asukasvalintaa on selkeytetty, ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat entistä paremmat. Lailla myös vahvistetaan sitä, että asumisoikeus pysyy jatkossakin asukkailleen kohtuuhintaisena vaihtoehtona. Tavoitteena on, että järjestelmä palvelisi entistä paremmin todellisessa asunnon tarpeessa olevia hakijoita.
Uudistus on tuonut mukanaan muutoksia niin asumisoikeusasuntoja hakeville kuin niissä jo asuville sekä asumisoikeusasuntojen omistajayhteisöille. Lakiuudistus on muun muassa siirtänyt tehtäviä kunnilta ja aluehallintovirastolta asumisoikeusyhteisöille ja Valtion tukemalle asuntorakentamisen keskukselle Varkelle.
Tärkeimmät muutokset asumisoikeusasunnon hakijoille
Asumisoikeusasuntojen hakemista uudistetaan, jotta järjestelmä palvelisi paremmin todellisessa asunnontarpeessa olevia hakijoita. Uudistus yksinkertaistaa ja nopeuttaa asunnon hakuprosessia.
- Asumisoikeusasuntojen asukasvalinnassa on 1.9.2023 siirrytty Varken ylläpitämään valtakunnalliseen järjestysnumerorekisteriin.
- Uutta järjestysnumeroa voi hakea ainoastaan Varken järjestysnumeropalvelusta.
- Järjestysnumeroa haetaan uudesta järjestelmästä riippumatta siitä, missä päin Suomea asut. Uusilla järjestysnumeroilla haetaan asumisoikeusasuntoja kaikkialta Suomesta.
- Uudet järjestysnumerot ovat voimassa kaksi vuotta numeron antamispäivästä, ja hakijan käytössä voi olla vain yksi numero kerrallaan.
- Huom! 1.1.2024 lähtien ovat olleet käytössä ovat ainoastaan Varken järjestysnumerot ja kunnan myöntämät järjestysnumerot eivät ole enää käytössä.
Tärkeimmät muutokset asumisoikeusasunnossa asuville
- Uuden asumisoikeuslain asukashallintoa koskevat säännökset ovat astuneet voimaan 1.9.2022.
- Asukkaiden tiedonsaantioikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia on parannettu.
- Asukasedustajien määrää asumisoikeusyhtiöiden hallituksissa on lisätty.
- Asumisoikeusasioiden kehittämiseksi on perustettu valtakunnallinen neuvottelukunta, johon osallistuu sekä asumisoikeusyhteisöjen että asukkaiden edustajia.
- Asukkaiden ja asumisoikeustalon omistajan välinen yhteistyöelin käsittelee jatkossa yhtiötason asioita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi korjaussuunnitelmat, järjestyssäännöt ja käyttövastikkeiden tasauksen periaatteet.
Asukashallinnosta on julkaistu Varken laatima asukashallinto-opas, jonka tarkoituksena on ohjeistaa asukashallinnon toteuttamista valtion tukemissa asumisoikeusasunnoissa.
Usein kysyttyä – uusi asumisoikeuslaki
Lakimuutoksen vaikutus asumisoikeuden järjestysnumeroon
Voinko käyttää kunnan myöntämää numeroa edelleen?
Kuntien antamat järjestysnumerot olivat voimassa 31.12.2023 asti. 1.1.2024 alkaen ovat voimassa vain Varkelta haetut järjestysnumerot.
Poistuvatko kaikki vanhat numerot käytöstä?
Kuntien antamat järjestysnumerot olivat voimassa 31.12.2023 asti. Nyt kuntien antamat järjestysnumerot ovat vanhentuneet ja niitä ei voi enää käyttää.
Voiko minulla olla samaan aikaan hakemus useammalla numerolla (vanhalla ja uudella)?
Siirtymäaikana 1.9.-31.12.2023 asuntoa pystyi hakemaan sekä kunnasta että Varkelta saaduilla numerolla. Kuntien järjestysnumerot olivat voimassa 31.12.2023 asti. 1.1.2024 lukien asuntoa voi hakea vain Varken järjestysnumerolla.
Onko uusi numero henkilökohtainen vai voiko se olla yhteinen puolison kanssa?
Jos asumisoikeutta hakee yhdessä useampi kuin yksi hakija, esimerkiksi perhekunta, saatte Varkelta yhteisen järjestysnumeron. Järjestysnumeroa ei kuitenkaan saa luovuttaa eteenpäin. Jos vaikkapa kahden hengen perhe haluaa hakea asuntoa yhdessä ja kummallakin on oma erikseen haettu järjestysnumero, voivat puolisot hakea asuntoa toisen puolison järjestysnumerolla ja toinen voi luopua omastaan.
Miksi järjestysnumero on määräaikainen?
Järjestysnumeron määräaikaisuuden tarkoituksena on kohdistaa asumisoikeusasuntojen tarjontaa paremmin sellaisille henkilöille, joilla on välitön asunnon tarve verrattuna sellaisiin henkilöihin, jotka ovat hakeneet järjestysnumeroa aikaisemmin, mutta joiden asunnon tarve ei välttämättä ole enää ajankohtainen.
Lakimuutoksen vaikutus asunnon luovutukseen puolisolle tai perheenjäsenelle
Voinko hakea asuntoa ja luovuttaa sen heti isälleni?
Luovutuksen edellytyksenä on, että asumisoikeuden haltija on asunut huoneistossa vähintään kaksi vuotta. Et siis voi luovuttaa asuntoa isällesi heti asunnon saatuasi.
Haluan luovuttaa asuntoni lapselle, joten koskeeko luovutuksen osalta kahden vuoden asumisen määräaika myös asukasta, jos sopimus on alkanut ennen lakimuutosta?
Uusi asumisoikeuslaki on astunut voimaan 1.1.2022. Kahden vuoden asumisen määräaika koskee siis kaikkia luovutuksia 1.1.2022 lukien.
Uusi laki helpottaa asunnon vaihtamista toiseen asumisoikeusasuntoon
Miten asumisoikeusasunnon vaihto helpottuu?
Voit vaihtaa asumisoikeusasuntoa hakemalla asuntoa käyttämättömällä järjestysnumerolla tai tekemällä keskinäisen vaihdon toisen asumisoikeusasukkaan kanssa. Kuten aiemminkin, ovat keskinäiset vaihdot asumisoikeusasunnoissa edelleen mahdollisia ilman järjestysnumeroa.
Milloin voin / kannattaa hakea, jos haluaa vaihtaa samassa talossa toiseen asuntoon?
Omassa asumisoikeuskohteessasi voit vaihtaa asumisoikeusasuntoa ilman järjestysnumeroa 1.9.2023 lukien. Mikäli olet harkitsemassa asunnon vaihtoa, kannattaa tutustua vapautuviin ja vapaina oleviin asuntoihimme sekä asunnonvaihtopörssiimme ja tehdä varmuuden vuoksi hakemus sellaisenkin samassa kohteessa olevan, sinua kiinnostavan asunnon osalta, josta nykyinen asukas ei ole lähdössä. Jos tilanne kyseisen asunnon osalta muuttuukin, olet valmiiksi jonossa asuntoon.
Jos myöhemmin haluan vaihtaa nykyisestä kerrostaloasunnosta samassa kohteessa olevaan rivitaloasuntoon, olenko etusijalla muihin hakijoihin nähden?
Voit hakea samassa talossa/kohteessa olevaa vapautuvaa asuntoa ilman järjestysnumeroa. Järjestysnumeron mukaisesta järjestyksestä ja tarveharkinnasta poiketen etusijalla asukasvalinnassa ovat tässä järjestyksessä:
- asumisoikeuden haltija, joka luopuu asumisoikeudesta vapaaehtoisesti asumisoikeuslaissa säädetyn asumisoikeustalon rajoituksista vapauttamisen vuoksi;
- asumisoikeusasuntoa keskenään vaihtavat asumisoikeuden haltijat;
- asumisoikeuden haltijat, jotka asuvat samassa asumisoikeuskohteessa, jossa haun kohteena oleva asumisoikeusasunto sijaitsee.
Sivu päivitetty viimeksi: 3.3.2025