Aina ennen tuntui siltä, että joulu menee liian nopeasti ohi. Juuri kun oli saanut viimetingassa kodin puettua jouluasuunsa, pitikin jo pian alkaa riisumaan kuusesta koristeita ja keräilemään havunneulasia joka raosta.
Neulasista puheenollen, viime vuonna päädyimme hankkimaan monivuotiseen kuuseen, joka ei rapise. Ja kotiin toimme kuusentuoksua ylijäämähavuista, jotka ystävällinen kuusikauppias meille antoi kauppareissullamme.
Muutama vuosi sitten aloimme laittamaan joulukoristeet paikoilleen jo hyvissä ajoin, jopa marraskuun alkupuolella – vaikka isäntä hieman vierastikin tätä ajatusta. Pimeään alkutalveenkin tuli samalla piristystä ja kodin tunnelma muuttui silmin nähden. Asumme pääkaupunkiseudulla, jossa joulu on monesti sysimusta ja lumesta ei ole tietokaan. Joskus ikkunasta näkyy jopa lähes keväinen tai syksyinen näky.
Välttyäksemme tältä tunnelmanpilaajalta, ripustimme viime vuonna valonauhoja ja tähden ikkunaan valoverhojen taakse. Näin saimme harsomaisen tähtitaivaan, joka peitti edes hieman lohdutonta näkyä takapihallemme. Samalla olohuoneeseemme tuli kerta heitolla jouluista tunnelmaa.
Joulussa on vielä näin aikuisenakin jotain taikaa. Jouluntaika ei ihan pelkällä mielenvoimalla kuitenkaan ainakaan itselleni tule. Meille joulun kotiin tuo jouluvalot ja koristeet, piparkakkujen ja glögin tuoksu sekä tietenkin se joulukuusi, joululaulut ja yhdessä tekemisen meininki.
Perhekokomme kasvaessa yhdellä pikkutytöllä, päätimme alkaa vaalimaan omia jouluperinteitä, joista jäisi tyttärellemme hyviä muistoja. Viime jouluna leivoimme ja koristelimme ensimmäistä kertaa yhdessä piparkakkuja ja teimme piparkakkutalot. Tänä vuonna askartelemme joulukortteja sukulaistemme iloksi tai riesaksi. Joulun valmistelut ovatkin meillä jo pitkällä.
Mutta muistutuksena vielä itselleni, tänä vuonna ei yhdenkään lahjan hankinta jää enää jouluviikolle, tämän vannoin itselleni viime jouluna – ja kaikkina aikaisempina jouluina. Näin kohti tunnelmallista ja rentoa joulua 2021!
