Lämmitys on yksi asumisen suurimmista energiankulutuksen lähteistä. Suomessa noin kaksi kolmasosaa asumisen energiasta kuluu asuintilojen lämmitykseen, joten lämmitysratkaisuilla ja niiden ohjauksella on merkittävä rooli ympäristövaikutusten ja kustannusten vähentämisessä.
Meillä TA:lla ympäristöystävällinen lämmitys tarkoittaa käytännön valintoja, joissa huomioimme kohteen olosuhteet, energiatehokkuuden ja pitkän käyttöiän. Kehitämme jatkuvasti lämmitysratkaisujamme ja niiden ohjausta, jotta voimme vähentää lämmityksen päästöjä ja varmistaa energian mahdollisimman tehokkaan käytön asunnoissamme.
Lämmityksessä ei kuitenkaan ole kyse vain tekniikasta, vaan ennen kaikkea asumismukavuudesta. Arjessa se tarkoittaa sitä, että lämpö pysyy mahdollisimman tasaisena, järjestelmä toimii vuodenaikojen vaihtuessa ja energiaa käytetään järkevästi – niin, että kotona on mukava olla.
Miten lämmitys vaikuttaa asumiskustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin pitkällä aikavälillä?
Rakennukset ovat pitkäikäisiä, ja lämmitysjärjestelmä vaikuttaa energiankulutukseen vuosikymmeniä. Siksi lämmitysratkaisua ei valita vain tämän hetken tarpeeseen, vaan sen perusteella, miten se toimii ja palvelee kohdetta koko elinkaarensa ajan.
– Kiinteistöissämme lämmitys on merkittävin yksittäinen energiankulutuksen osa, joten lämmitysratkaisulla ja sen ohjauksella on iso vaikutus sekä asumiskustannuksiin että ympäristövaikutuksiin. Kiinteistönomistajana tavoittelemme ratkaisuilla ja säädöillä arjessa tasaisen miellyttävää sisälämpöä, luotettavaa toimintaa ja mahdollisimman vähäpäästöistä energiankäyttöä, kertoo TA-Yhtiöiden kehitysjohtaja Alexandre Zaitsev.
Mitkä tekijät vaikuttavat lämmitysjärjestelmän valintaan?
Yksi lämmitystekniikka ei sovi kaikkialle. Kehitysjohtaja Zaitsevin mukaan toimivin ratkaisu löytyy, kun se valitaan kohteen olosuhteiden ja teknisten reunaehtojen, kuten tontin, maaperän ja lämmitysverkkojen saatavuuden mukaan.
– Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi tontille ei välttämättä mahdu riittävästi maalämpökaivoja tai maaperäolosuhteet voivat rajoittaa niiden toteutusta. Toisaalta alueilla, joilla kaukolämpö on kallista, maalämpöön investointi voi olla erityisen houkutteleva vaihtoehto. Tärkeää on myös se, miten järjestelmä toimii käytössä: huollettavuus, ohjattavuus ja seurattavuus vaikuttavat siihen, miten lämmitys pysyy hallinnassa vuodesta toiseen, toteaa Zaitsev.
Käytännön vertailu auttaa ymmärtämään vaihtoehtojen eroja. TA:n Espoon uuden asuinalueella Sepänkalliossa sijaitsevassa kohteessa on Zaitsevin mukaan toteutettu poikkeuksellinen energiaratkaisu: kaksi rakennuksista lämpenee maalämmöllä ja kaksi kaukolämmöllä.
– Maalämpö tuottaa koteihin myös viilennystä, ja kesäajan viilennys kuuluu kaikkiin korttelin asuntoihin. Viilennyksen sähkö tuotetaan rakennusten katoille asennetuilla aurinkosähkövoimaloilla. Kyseessä on mielenkiintoinen kokonaisuus, jonka puitteissa päästään ajan myötä vertailemaan, miten eri lämmitysratkaisujen teoreettiset laskelmat toteutuvat käytännössä, Zaitsev kiteyttää.
Huoletonta asumista TA:n asunnoissa
Lämmitys ja sen säätö toimivat kodeissamme pääosin taustalla, eikä niitä tarvitse arjessa miettiä. Silti sisälämpötila voi joskus tuntua eri ihmisistä erilaiselta. Toiselle sopiva lämpö voi tuntua toisesta viileältä, ja oloon vaikuttavat myös esimerkiksi vedon tunne ja se, missä kohtaa huonetta oleskelee.
TA:n asunnoissa sisälämpötilan tavoite on +21 ±1 °C, eli käytännössä 20–22 °C. Asumisterveysasetuksen mukainen toimenpideraja on +18 °C, mutta TA:n käytännön mukaisesti +20 °C:n alitus on raja, jonka alle jäävän lämpötilan osalta selvitämme tilannetta tarkemmin.
Jos lämpötila tuntuu viileältä tai muuten poikkeavalta, sisälämpötilan voi mitata myös itse. Jotta tulos olisi luotettava, mittaus tulisi tehdä oikein. Katso täältä ohjeet sisälämpötilan mittaamiseen. Tavoitelämpötilasta poikkeavasta lämmöstä, selvästä vedontunteesta tai esimerkiksi vuotavalta vaikuttavasta ikkunasta kannattaa tehdä ilmoitus TA.fin vikailmoitus-sivun lomakkeella tai asukassivuilla. Kiireellisessä tilanteessa voi olla yhteydessä huoltoon.
Kun asiat huomataan ajoissa, ne on usein helpompi korjata – ja samalla vältetään turhaa energiankulutusta.
Lämmitystapa löytyy kohteen esittelysivun tiedoista TA.fi:ssä. Lisäksi kohteen energiatodistuksen voi hakea osoitteella TA:n energiatodistukset -palvelusta.
Älykäs lämmityksen ohjaus ja seuranta vähentävät energiankulutusta
Lämmityksessä on tärkeää myös se, miten järjestelmää käytetään ja ohjataan.
Sisälämpötilaan perustuva älykäs säätö tarkoittaa sitä, että rakennuksen lämmitystä ohjataan mitatun tiedon perusteella: järjestelmä seuraa sisäolosuhteita ja säätää lämmitystä tarpeen mukaan. Näin vältetään ylilämmitystä, jota voi syntyä esimerkiksi sään vaihdellessa tai silloin, kun aurinko lämmittää asuntoja ja yhteisiä tiloja.
Kulutusjouston avulla lämmitystä säädetään hetkittäin niin, ettei energiaa käytetä lämmitykseen normaalia määrää juuri lämpimän käyttöveden kulutushuippujen aikaan. Talotekniikka voi esimerkiksi lämmittää hieman enemmän ennen huippua ja hieman vähemmän sen aikana. Tämä auttaa käyttämään energiaa silloin, kun tuotanto on vähäpäästöisempää. Kulutusjousto tapahtuu taustalla talotekniikan kautta, eikä asukkaan tarvitse tehdä mitään. Tavoitteena on tehdä ohjaus niin, että kotona olo tuntuu samalta ja asumismukavuus säilyy.
Talotekniikan ohjauksen ja seurannan lisäksi energiatehokkuutta voidaan parantaa myös lämmön talteenotolla. Lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) ottaa poistoilmasta talteen lämpöenergiaa ja hyödyntää sitä uudelleen esimerkiksi tuloilman lämmityksessä. LTO on yksi keino parantaa energiatehokkuutta myös olemassa olevissa rakennuksissa. Näin lämmitystarvetta voidaan vähentää ja samalla tukea päästöjen vähentämistä.
Vuoden 2024 lopussa noin 18 820 asuntoamme (noin 88 prosenttia asuntokannastamme) oli sisälämpötilaperusteisen, älykkään lämmityksen säädön piirissä.
Vuosina 2021–2024 noin 6 000 asuntoamme pääkaupunkiseudulla oli mukana kaukolämmön kulutusjoustopilotissa.
Sisälämpöperusteisen säädön ja kulutusjouston yhteisvaikutuksena lämmitysenergiaa arvioidaan säästyvän noin 6 100 MWh vuodessa (arvio perustuu vuoden 2024 tietoihin).
Sepänkallion uudiskohteissa Espoossa vertailemme lämmitysratkaisuja käytännössä: kaksi rakennusta lämpenee maalämmöllä ja kaksi kaukolämmöllä.
Lämmitysratkaisuja TA:n kohteissa
Kaukolämpö on verkostopohjainen lämmitysratkaisu
Kaukolämpö on Suomen suosituin lämmitysmuoto, ja se perustuu lämmön keskitettyyn tuotantoon ja jakeluun. Kaukolämmössä energia tuotetaan esimerkiksi voimalaitoksissa tai lämpökeskuksissa ja siirretään eristetyssä putkistossa kiertävän kuuman veden avulla suoraan kiinteistöihin. Rakennuksen lämmönjakokeskus siirtää tämän lämmön lämmönvaihtimen avulla talon omaan vesikiertoiseen lämmitysverkkoon ja lämpimään käyttöveteen.
Kaukolämmön ympäristöystävällisyys kehittyy jatkuvasti, sillä yhä suurempi osa lämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä, teollisuuden hukkalämmöillä ja suurilla lämpöpumpuilla. Käyttäjälle kaukolämpö on toimintavarma valinta, joka hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria. Olennaista on myös älykäs lämmönkäyttö: kun järjestelmiä ohjataan oikein, vältetään turhaa kulutusta ja varmistetaan tasainen asumismukavuus kaikkina vuodenaikoina.
Kaukolämpö on TA:n kiinteistöjen pääasiallinen lämmitysmuoto.
Maalämpö tuo uusiutuvaa energiaa suoraan maaperästä
Maalämpö on uusiutuvaa energiaa, joka hyödyntää maaperään, kallioon tai vesistöön varastoitunutta auringon lämpöä. Maahan porattu energiakaivo sijaitsee usein noin 150–300 metrin syvyydessä, kohteesta ja mitoituksesta riippuen. Maalämpöpumppu siirtää tätä lämpöä syvältä maasta rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, kuten vesikiertoisiin pattereihin tai lattialämmitykseen.
Järjestelmä on erittäin energiatehokas, sillä lämmitykseen kuluva sähkö hyödynnetään lähinnä vain pumpun ja kompressorin pyörittämiseen. Tämän ansiosta ostetun energian määrä voi pienentyä huomattavasti verrattuna perinteisiin lämmitysmuotoihin. Maalämpö onkin erinomainen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto lämmitysmuodoksi silloin, kun tontti ja olosuhteet mahdollistavat energiakaivon poraamisen.
Maalämpökohteiden osuus uudisrakentamisessa on kasvanut. Tällä hetkellä noin 50 TA:n kohteessa on maalämpö.
Syvälämpö on geoenergiaa kilometrien syvyydestä
Syvälämpö on geotermisen energian muoto, jossa lämpöenergiaa hyödynnetään huomattavasti perinteistä maalämpöä syvemmistä energiakaivoista. Siinä missä tavanomainen lämpökaivo ulottuu satoihin metreihin, syvälämpökaivo porataan usein 1–2 kilometrin syvyyteen tai jopa syvemmälle. Näin syvällä kallioperän lämpötila on korkeampi, mikä mahdollistaa merkittävän energiatehokkuuden.
Syvälämpö on varteenotettava vaihtoehto erityisesti tiiviissä kaupunkiympäristöissä, joissa tilaa laajojen maalämpökenttien toteuttamiseen on rajallisesti. Usein syvälämpö toteutetaan alueellisena ratkaisuna, jossa lämpöä tuotetaan ja jaetaan keskitetysti usealle rakennukselle. Näin voidaan vähentää lämmityksen ostetun energian tarvetta ja tukea vähäpäästöisempää lämmöntuotantoa.
