Vuoden pimein aika tuntuu aina toivottoman pitkältä. Mennyt kesä viipyilee vielä lämpimänä muistona, mutta kevääseen on matkaa enemmän kuin jaksaisi ajatella. Edes puiden kultainen kirjo ei anna helpotusta. Maatuvaa mattoa on sekin jo kaikki. Marraskuinen mieli kaipaa piristystä ja ennen kaikkea valoa huojentamaan pimeää.
Syksy antaa aikaa tunnelmavaloille
Aina ei tarvitse tehdä paljon, jotta muutos tuntuu hyvältä. Hieman vaihtelua kodin sisustukseen, vaikkapa valoilla, saattaa antaa juuri sitä kaivattua piristystä. Mieli siis avoimeksi ja valoilla leikkimään. Pimeät nurkat muuttuvat katseenvangitsijoiksi, ja marraskuiset sateet unohtuvat kodin lämpimään tunnelmaan. Miksipä ei ottaisi valottomuudestakin irti sen, mitä se voi meille parhaimmillaan antaa. Ei tarvitse odottaa jouluun, jotta voi ihailla valon hehkua vihreää vasten. Kun mukailee aurinkorantojen palmuista tuttuja koristevaloja huonekasviin, muuttaa se työhuoneenkin tunnelman aivan toiseksi.
Mutta ennen kuin heittäytyy luovuuden hulvattomille aalloille, pieni muistutus, että valosarjat on syystä tehty sopimaan erilaisiin tiloihin. Paloturvallisuuden nimissä tarkista aina, minkälaisessa ympäristössä valoja on turvallista käyttää.
Inspiraatiota luontoretkeltä
Paistaa se valo risukasaankin – vanhassa sanonnassa on ideaa enemmän kuin luulisikaan. Syksyiseltä lenkkipolulta voi löytää monenlaisia somisteita: maahan pudonneita risuja, käpyjä, kiviä ja vaikka mitä. Meriheinät ja rantaan ajautuneet ajopuut ovat loistavia tunnelmanluojia sisustukseen. Ja mikä parasta, virkistävää tekemistä päivän vähäisille valoisille tunneille löytyy perheen pienimpiä myöden, kun reippaillaan yhdessä ja vaihdetaan retkieväät metsän ja merenrantojen aarteisiin. Täytyy kuitenkin huomioida, ettei jokamiehenoikeuksiin kuulu oksien taittaminen elävistä puista tai edes maahan kaatuneen puun ottaminen ilman maanomistajan lupaa. Onneksi ei kuitenkaan tarvitse raahata mukaansa konkelosta irronnutta kelonjuurta, sillä ihan muutamasta syysmyrskyjen maahan pudottamasta oksasta ja kesän kuivaamasta heinästä saa jo paljon aikaan.
Jos haluaa askarrella vähän enemmän, voi oksat maalata esimerkiksi valaisevaksi valkoiseksi, lämpöä hehkuvaksi punaiseksi tai tyylikkään kultaiseksi. Mutta luonnolliset ruskeat ja harmaan sävyt tuovat tunnelmaa aivan yhtä hyvin. Lisäksi muutama langalla oksaan kiinnitetty kristalli säkenöimään valojen lomaan. Oksat voi asettaa kivillä tai hiekalla täytettyyn lasikulhoon, jolloin ne pysyvät tukevammin asennossa.
Oksavaloiksi sopivat parhaiten ne kaikkein pienimmät ja kevyimmät valosarjat, joita on nykyään jo hyvä valikoima päivittäistavarakaupoissakin. Uutta ovat nyt rautalankavalot, joita voi taitella kaikenlaisiin muotoihin. Ne kannattelevat hyvin itseään, joten niitä voi muotoilla jopa heiniä kaunistamaan.
Piiskaavien sateiden saavuttua harva innostuu enää kivistä ja risuista. Silloin aarrejahtiin voi lähteä joko omaan, siivousta kaipaavaan kellariin tai kirppareille ja kierrätyskeskuksiin. Pienellä rahalla voi löytää kaikenlaista kivaa. Vanhat lasikulhot, -pullot ja -purkit muuntuvat hetkessä herttaiseksi tunnelmavaloksi. Lasten keräämät kivet hillopurkissa, seuranaan pieni, paristokäyttöinen tähtivalosarja antaa tunnelmaa yöpöydällä tai kylpyhuoneessa. Herkkä valo on paitsi kaunis, niin siihen on lisäksi taltioitunut ihania, yhteisiä retkimuistoja.
Paristokäyttöisissä lamppusarjoissa on hienoa, että niillä voi valaista myös paikkoja, minne jatkojohtojen kiemurat eivät sovi, kuten pöydän kattauksia tai amppelikasveja. Miksei toivottaisi vieraansa tervetulleeksi ulko-oveen askarrellulla, valaistulla koristekranssilla tai maljakollisella meriheiniä koristeenaan iloinen valosarja.
Tein pöytäasetelman muutamista kirppisten suosikkilöydöistäni. Ryhmän keskiössä on alkuperäiseen tarkoitukseensa jo käyttökelvoton öljylyhty. Lämpimän saippuakylvyn jälkeen lyhty sai uuden ilmeen kuuden euron minivalosarjasta. Lyhdyn vieressä on 80-vuotias Saima Harmajan runokirja, joka löytyi kirpputorilta hintaan 2 €. Vielä muutama menneen kesän heinä myöskin kirppikseltä löydettyyn lasipulloon ja tylsä nurkkaus muuttui aivan toiseksi.
Aina ei kuitenkaan tarvitse hankkia uutta, jotta voi nauttia sisustamisesta. Vanhatkin esineet heräävät henkiin, kun niitä yhdistelee mielenkiintoisesti. Kun asetelmat vielä valaisee, muuntuvat ne paitsi valon ja varjojen leikiksi, myös tarinoiksi.
Valo on jännä juttu, sillä se on kauneimmillaan silloin, kun sitä on juuri ja juuri riittävästi. Niinpä ehkä paras vinkki, mitä voi kodin tunnelmavalosisustamiseen antaa, on käyttää valoja rohkeasti, mutta mieluummin hiukan vähemmän kuin yhtään liikaa.
