Lahteen paluumuuton tehnyt Raili Rantala odottaa innolla kesää. Iso lasitettu parveke muuttuu silloin viherkeitaaksi, jossa Raili aikoo nauttia kiireettömistä eläkepäivistään.
Lahtelainen Raili Rantala muutti aikoinaan töiden ja opiskelujen perässä eri puolille Suomea ja asettui lopulta Helsinkiin. Helsingissä Raili asui niin vuokralla, asumisoikeusasunnossa kuin omistusasunnossakin. Eri asumismuotojen plussat ja miinukset ovat siis tuttuja.
– Vielä viisi vuotta sitten en voinut kuvitellakaan, että palaisin Lahteen. Viihdyin Helsingissä niin hyvin, Raili muistelee. Jäätyään eläkkeelle Raililla oli vihdoin enemmän aikaa matkusteluun ja illanviettoihin ystäviensä kanssa. Kotoa poislähtemistä hankaloittivat kuitenkin Railin kaksi koiraa ja kissa, jotka tarvitsivat matkojen ajaksi hoitajan. – Veljeni hoiti lemmikkejäni tarvittaessa, ja hän sitten lopulta suostutteli minut muuttamaan lähemmäs itseään, jotta eläinten hoitaminen olisi helpompaa, Raili kertoo.
Etsinnässä loppuelämän koti
Asumisoikeus valikoitui asumismuodoksi erityisesti sen huolettomuuden ja varmuuden takia. – Omistusasuntoni oli vanhassa talossa, ja aina piti vähän pelätä mikä remontti tulee seuraavaksi ja kuinka paljon se maksaa. Nyt tiedän täsmälleen, kuinka paljon minulla menee rahaa elämiseen ja voin muuten käyttää tuloni miten haluan, Raili kertoo. Vanhan omistusasunnon hinnalla sai asumisoikeusasunnon huomattavasti uudemmasta talosta ja rahaa jäi myös säästöön. – Ja onhan Lahdessa asuminen halvempaa kuin Helsingissä, Raili kehuu synnyin kaupunkiaan.
Koska Raili etsi nyt kotia, jossa viihtyisi loppuelämänsä, piti tulevan kodin täyttää tietyt kriteerit. – Iso parveke oli ehdoton, samoin sauna sekä sijainti Tornatorin alueella, hän listaa. Muutaman asuntonäytön jälkeen tärppäsi, ja Raili löysi unelmiensa asunnon Sorvarinkadulta. – Ihastuin tähän asuntoon heti ensisilmäyksellä. Asunnossa on kaikki mitä Raili toivoi. Lisäksi asunto on ihanan valoisa ja sijaitsee talon ylimmässä kerroksessa, joten parvekkeelta on hienot näkymät historialliselle tehdasalueelle, eikä naapurien ääniä juuri kuulu.
– Olen todella tarkka siitä, että eläimet eivät saa aiheuttaa häiriötä, sillä olen itse aikanaan kärsinyt naapurin koiran haukkumisesta, Raili kertoo. Railin vanha koira haukkui joskus ovikellon soidessa tai postin tullessa, joten sijainti ylimmässä kerroksessa, josta äänet eivät niin paljon kantaudu naapuriin, oli helpotus. – Valitettavasti jouduin lopettamaan vanhemman koirani alkuvuodesta, joten nyt asumme täällä kolmisin Canelan ja Tillyn kanssa, Raili toteaa. Canela-koira ja Tilly-kissa eivät juurikaan ääntä päästä ja viihtyvät hyvin uudessa kodissaan. – Tilly nauttii, kun voi parvekkeella katsella lintuja, Raili hymyilee.
Historiallinen asuinalue
Canelan kanssa Raili ulkoilee paljon läheisellä Hennalan vanhalla varuskunta-alueella sekä lähimetsässä. Alueella on myös koirapuisto. – Olemme tutustuneet alakerran Niiloon ja Väinöön, jotka ovat ihania koiraherroja, Raili kehuu naapureitaan. Muuten Raili ei ole vielä ehtinyt naapureihin juurikaan tutustua. – Tämä on todella rauhallinen talo ja täällä asuu paljon alkuperäisiä asukkaita, jotka muuttivat taloon, kun se valmistui vuonna 2011, Raili kertoo.
Tornatorin uusi asuinalue on rakentunut Hennalan historialliselle rullatehdasalueelle. – Mielestäni tehtaan piiput tuovat kivaa kontrastia uusille taloille, Raili kehuu alueen arkkitehtuuria. Vanhojen tehtaiden lisäksi historian havinaa löytyy myös varuskunta-alueelta. – Varuskunta-alueella on mukava käydä ulkoilemassa ja Upseerikerholla on tosi hyvä ravintola. Siellä on mielenkiintoista käydä, paikka on jätetty ihan ennalleen, Raili kertoo innostuneena.
Raili on viihtynyt hyvin alueella. Lähikauppa ja pitseria löytyvät ihan kulman takaa, ja alueella on myös oma koulu sekä päiväkoteja. Sorvarinkadulta kävelee Lahden keskustaan noin puolessa tunnissa, ja aivan talon nurkalta kulkee myös bussi. – Hyvin täältä pääsee bussilla kulkemaan, vaikka Helsinkiin verrattuna julkinen liikenne ei olekaan niin tiheää, Raili toteaa. Hieman harvemmin kulkevia busseja kompensoi kuitenkin edullinen hinta. – Päiväsaikaan eläkeläiset pääsevät todella halvalla bussiin, Raili kehuu. Ja jos ikävä vanhaan kotikaupunkiin käy kovaksi, pääsee Helsinkiin Z-junalla tunnissa. – Aika usein tulee Helsingissä käytyä. Joko ihan päiväseltään tai joskus jäämme ystävieni kanssa hotelliin yöksi ja käymme teatterissa ja ravintolassa, Raili kertoo.
Parvekkeesta kesähuone
Raili muutti Sorvarinkadun asumisoikeusasuntoonsa syyskuussa ja odottaa jo nyt innolla ensimmäistä kesää uudessa asunnossaan. – Tykkään puuhailla kasvimaalla ja aion ensi kesänä kasvattaa parvekkeella ainakin tomaatteja, yrttejä, kukkia ja salaatteja. Parvekkeesta tulee minulle sellainen kesähuone, hän suunnittelee. Railin parveke oli aiemman asukkaan lasittama ja Raili hankki parvekelaseihin sälekaihtimet, joiden avulla parvekkeen lämpötilaa saa helposti säädeltyä. Sisustuksesta nauttiva Raili on sisustanut myös parvekettaan upeilla vanhoilla huonekaluilla. – Lisäksi täällä on sinkkukeinu, jossa olen jo nyt keväällä nauttinut muutaman kerran aamukahvit, Raili nauraa ja istuu yhdenistuttavaan puutarhakeinuun.
Innostus sisustukseen näkyy myös muualla Railin kodissa. Koti on kaunis yhdistelmä uutta ja vanhaa. – Tykkään siitä, että huonekaluilla on tarina, Raili toteaa. Kukalliset nojatuolit ovat peräisin Railin vanhalta työpaikalta Kaunialan sotavammasairaalasta. – Nämä olivat menossa roskiin, mutta sain ne pelastettua, Raili kertoo. Seinää koristaa isoisoäidin vanha ryijy, ja isältä perityt astiat ovat kauniisti esillä lasivitriinissä. Railin lapsuudesta ovat säilyneet muun muassa pieni keinutuoli ja vanha nukke, jotka Raili aikoo joskus lahjoittaa lelumuseoon.
