Ideoita kotiin -blogissa TA:laiset jakavat omia arjen vinkkejään, ideoitaan, tekemisiään ja ajatuksiaan kotiin, asumiseen ja elämiseen liittyen.

Ideoita lastenkutsuille: Viidakkosynttärit

Kolmen lapsen äitinä olen ehtinyt järkätä jo useammat lastenkutsut. Esikoisen ensimmäiset juhlat mentiin ihan vaan kakulla, pienillä suolaisilla tarjottavilla ja ilman erityistä teemaa. Siitä eteenpäin omat standardit ovat vuosi, ja juhla, toisensa jälkeen nousseet.

Kaksi vanhinta lasta ovat syntyneet melko lähellä toisiaan, joten sukulaiset, kummit ja naapurit kutsutaan yhdellä kerralla juhlimaan molempia päivänsankareita. Molempien kavereille on pidetty erilliset juhlat joko kotona tai jossain juhlapaikassa. Nuorin on ainakin tähän asti saanut omat juhlat eikä 4-vuotiaalle varsinaisia kaverisynttäreitä ole vielä järjestetty.

Syksyn synttärisankarit alkavat ajoin hyvissä ajoin, viimeistään juhannuksen aikoihin, suunnittelemaan juhliaan ja sopivaa teemaa. Viime syksynä juhlia vietettiin viidakon tunnelmissa.


Koristeiksi hankimme kotiin uusia viherkasveja, joista olisi iloa pidempäänkin. Koristeananas ei valitettavasti kestänyt montaa viikkoa hengissä, mutta banaanipuu on menestynyt. Myös ihan tavallinen ananas nostettiin koristamaan tarjoilupöytää. Kaikki lasten muoviset viidakkoon sopivat eläimet ja hyönteiset kaivettiin esiin ja aseteltiin koristamaan kahvi- ja tarjoilupöytää. Vuosien takaiset afikan tuliaiset pääsivät myös käyttöön sekä koristeina että tarjoiluastioina. Vieraat toivotti tervetulleeksi eteisen oven päältä roikkunut jättimäinen pehmokäärme.

Koristelun lisäksi teema näkyi ennen kaikkea tarjoiluissa. Suolaisena tarjottavana oli patongista tehty koko tarjoilupöydän läpi kiemurteleva käärme. Käärmeeseen tehtiin leikkaamalla kolme patonkia annospaloiksi, jotka täytettiin erilaisin täyttein. Sisällä oli muun muassa tonnikalasta tehtyä tahnaa, kasviksista ja tuorejuustosta tehtyä tahnaa sekä kinkkua ja juustoa. Käärmeen silmät tehtiin oliiveista ja kieli paprikasta. Sopivaa alustaa ei löytynyt, joten askartelin hieman käärmettä leveämmän alustan muovikelmulla päällystetystä pahvista. Hyvää ja helppoa!

Käärmeen lisäksi tarjottiin lihapullapalmuja, mandariinitiikereitä ja dippivihanneksia, jotka oli asteltu esittämään leijonan päätä. Leijonan kasvot tein hummuksesta, mustista oliiveista sekä hapankorpun paloista. Vaikeinta oli löytää sopivan kokoinen kulho hummukselle. Hummuksen tein itse kikherneistä, mutta myös kaupasta saa hyvää valmista hummusta. Ja toki dipiksi kelpaa myös esimerkiksi kermaviilipohjainen dippi, jonka voi maustaa haluamallaan tavalla.

Reunoilla oli keltaista paprikaa ja porkkanatikkuja.

Lihapullapalmut askartelin puolikkaista lihapullista, varrastikuista sekä salvian lehdistä. Palmut kasvoivat kaalisaarella.

Kahvipöydän kuninkaina pomppivat lasten leipomat apinakeksit. Taikina oli valmista murotaikinaa suoraan kaupan pakastealtaasta, josta lapset leipoivat piparimuoteilla apinanmuotoisia keksejä. Paiston jälkeen keksit koristeltiin vihreällä ja valkoisella sokerimassalla sekä mustalla elintarviketussilla. Lasten luovuuden aikaansaannoksia olivat myös tiikerimandariinit. Tussilla vaan mandariinille raidat ja naamat. Elintarviketussi ei tarttunut mandariinin pintaan, joten käytimme normaalia permanenttitussia. Toivottavasti myrkyt eivät imeytyneet kuoren läpi hedelmään….

Herkuttelun ja seurustelun lisäksi ohjelmanumerona oli lapsille tehty viidakkoseikkailu, jonka lapset selvittivät yhdessä. Ensimmäinen vihje annettiin synttärisankareille ja lapussa oli vinkki mistä seuraava vihje löytyy. Kaikki vihjeet liittyivät jollain tavalla viidakkoon. Lasten piti muun muassa tunnistaa eläimiä, arvata mikä viidakon eläin juoksee nopeiten yms. Tehtävissä oli aina kolme vastausvaihtoehtoa ja oikeista vastauksista muodostui sana, joka kertoi aarteen piilopaikan. Aarteena oli kaikille lapsille pieni yllätyspussi, jossa oli muun muassa eläinkumit, pienet leijona taskulamput sekä jättimäiset hämähäkkikarkit.

Tosi hauskat juhlat ja näihin oli hauska keksiä ideoita! Suurin osa ideoista on ainakin osin lainattu eri puolilta internettiä ja muokattu oman tarpeeseen sopivaksi.

Teksti ja kuvat: Anu Vähäkallio