Päivien lyhennettyä ja päivänvalon vähentyessä kodin valaistuksen merkitys kasvaa. Huolellisesti valaistu tila on kaunis, houkutteleva ja käytännöllinen. Kaiken perustana on huoneen hyvä yleisvalaistus, jota täydennetään työskentelyvaloilla sekä kohde- ja tunnelmavalaistuksella. Valaistuksella voi myös vaikuttaa huoneen tilantuntuun.
Kodin sisätilojen valaistuksessa puhutaan yleis-, työ-, kohde- ja tunnelmavalaistuksesta. Näitä yhdistelemällä luodaan tunnelmaa ja varmistetaan tarpeellinen työskentelyvalo oikeisiin paikkoihin.
Yleisvalaistus on valoa, joka on kaikkialla ympärillämme eli yleistä taustavaloa. Sen ansiosta pystymme näkemään värejä ja muotoja. Hyvää yleisvalaistusta tarvitaan joka huoneessa. Perinteisin yleisvalonlähde on luonnonvalon lisäksi kattovalaisin, joka levittää valoa laajalle alueelle.
Yleisvalaistuksen 5 perussääntöä:
- Yleisvalaistus pohjautuu ikkunoista tulevaan päivänvaloon. Pohjoiseen päin olevassa huoneessa päivänvalo on viileää ja sinertävää. Jos ikkunat ovat etelään, päivänvalo on rehevän kullansävyistä. Mitä enemmän huoneessa on ikkunoita, sitä laadukkaampi on huoneen yleisvalaistus.
- Yleisvalaistus on hyvä, jos esineillä ei ole varjoja, valo on vaimeaa ja häikäisemätöntä sekä yhtä voimakasta kaikkialla.
- Laadukas yleisvalaistus saadaan käyttämällä useita erilaisia valonlähteitä eri puolilla huonetta niin, että lopputuloksena on tasaista hajavaloa. Eri puolille huonetta kannattaa sijoittaa erityyppisiä ja -tehoisia valaisimia.
- Riippuvalaisimet tarvitsevat tuekseen muita valonlähteitä, koska valaistuksen laatu on usein huono pelkällä kattovalaisimella. Jalka- ja pöytävalaisimet ovat hyvä lisä riippuvalaisinten rinnalla.
- Tarvittavien valaisimien määrä riippuu huoneen koosta sekä luonnonvalon saatavuudesta.
Työvalaistuksessa tärkeintä on hyvä valo
Hyvä työskentelyvalo on tehokkaan työhuoneen perusedellytys. Työhuoneen valaistuksen lähtökohtana on riittävä yleisvalaistus, jota täydennetään työvalaisimella.
Hyvä työvalaisin on joustava ja sitä voi taivutella sekä suunnata juuri sinne, missä valoa tarvitaan. Häikäisy rasittaa silmiä ja voi jopa sokaista ne tilapäisesti. Käyttämällä työvalona lattiavalaisinta voit säästää pöytätilaa. Pöytävalaisimen kaltaiset lattiavalaisimet toimivat pöydän viereen sijoitettuna pöytävalaisimen tapaan. Valaisimen varren on hyvä olla taivutettavissa pöydän yläpuolella ja valonlähteen mahdollisimman monipuolisesti suunnattavissa. Työvalon sävyn pitäisiolla lähellä luonnonvaloa eli noin 5 000–6 000 kelviniä.
Kohdevalaistus korostaa yksityiskohtia
Kohdevalaistuksen avulla korostetaan huoneen ja sisustuksen yksityiskohtia ja luodaan huoneeseen syvyysvaikutelmaa. Valolla ohjataan katse yksityiskohtiin. Esineiden muoto korostuu eri tavalla, kun valo suunnataan niihin ylhäältä, alhaalta tai sivulta. Liiallinen yksityiskohtien korostaminen saattaa kuitenkin tehdä tilasta levottoman.
Tunnelmavalaistus luodaan kauniiden koristevalaisimien avulla
Tunnelmaa luova valaisin voi olla erikoinenkin katseenvangitsija, sillä sen tehtävä ei ole niinkään antaa valoa, vaan toimia sisustusesineenä. Koristevalaisimet luovat tunnelmallisen ilmapiirin ja tuovat kodin sisustukseen tyylikkyyttä ja lämpöä.
Vaikuta tilantuntuun valaistuksella
Valaistuksella voidaan vaikuttaa huoneen olemukseen. Huone saadaan tuntumaan todellista isommalta tai pienemmältä muuttamalla valaistusta.
Saat pienen huoneen vaikuttamaan suuremmalta sijoittamalla tilaan useita valaisimia, jotka valaisevat myös huoneen nurkat. Tilantuntua saa myös suuntaamalla valot ylöspäin seinille tai kattoon, näin valo myös taittuu nätisti. Pienessä huoneessa kannattaa myös suosia vaaleita pintoja ja tekstiilejä, jotta tila tuntuu isommalta.
Suuri ja avara tila muuttuu pienemmän ja kodikkaamman oloiseksi sijoittamalla valot huoneen keskiosaan siten, että seinäpinnat ja nurkat jäävät varjoon. Korkean tilan saa vaikuttamaan matalammalta ripustamalla valaisimet mahdollisimman alas. Isossa ja korkeassa tilassa kannattaa suosia tummempia pintoja ja tekstiilejä, jos haluaa häivyttää liiallista tilan tuntua.
Valitse valon värisävy tilan mukaan
Valon värisävyyn vaikuttaa värilämpötila. Värilämpötilan mittayksikkö on kelvin. Mitä korkeampi kelvin-arvo on, sitä kylmempi ja sinertävämpi lampun tuottaman valon väri on. Puhtaimmin värit toistuvat päivänvaloloistelamppujen valossa. Niiden valo on kuitenkin monen mielestä liian sinistä ja kylmää kotioloihin. Kellertävämpi valo tuo sisustukseen lämpöä.
Kodin valaistuksen tavallisin värilämpötila on noin 3 000 kelviniä. Päivänvalolampun värilämpötila on 5 000–6 000 kelviniä. Energiansäästölampuissa ja led-lampuissa värilämpötilan voi valita eri vaihtoehdoista.
