Yhteisöllisyydellä on tärkeä merkitys asukkaiden väliselle ilmapiirille ja asumisviihtyvyydelle. Me TA:lla tarjoamme asukkaiden kohtaamisille ja yhteiselle tekemiselle osallistumisen tapoja, yhteisiä tiloja ja tukea – mutta sen, millaiseksi oman talon yhteisö muodostuu, ratkaisevat lopulta asukkaat itse.
Yhteisöllisyys voi näkyä asumisen arjessa monin tavoin – kuten juttutuokiona naapurin kanssa tai asukkaiden yhteisinä pihatalkoina. Myös avoin tiedonkulku sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman talon asioihin voivat tuoda asukkaita yhteen.
TA:n asukashallintovastaava Liisa Heikkinen toteaa, että talon yhteisöllinen ilmapiiri voi parhaimmillaan muuttaa yksittäisen asukkaan näkökulmaa siitä, että on “vain minä ja oma asuntoni”.
– Asukkaille voi syntyä yhteinen tavoite sille, että talossa on hyvä asua ja kaikki viihtyvät siellä, kertoo Heikkinen.
Tarjoamme mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa
Kohteissamme järjestetään vuosittain yksi tai kaksi asukaskokousta, jossa asukkaat pääsevät tapaamaan toisiaan, kuulemaan oman talonsa ajankohtaisista asioista ja keskustelemaan niistä kiinteistömanagerin kanssa. Samalla kokous tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa yhteisiin asioihin ja tutustua oman talonsa osallistumismahdollisuuksiin.
Asukaskokouksessa voidaan valita taloon asukastoimikunta, jonka tehtävänä on edistää asumisviihtyvyyttä ja asukkaiden yhteisiä asioita. Toimikunta voi esimerkiksi tehdä kiinteistömanagerille asumiseen ja kiinteistöön liittyviä kehitysehdotuksia sekä järjestää talkoita, asukasiltoja ja muuta yhteistä toimintaa.
Kaikissa kohteissa asukastoimikuntaa ei kuitenkaan ole, ja sen sijaan asukkaat voivat valita keskuudestaan yhteyshenkilön, joka välittää tietoa asukkaiden ja kiinteistömanagerin välillä.
– Olemme TA:lla alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota asukastoimikuntien ja yhteyshenkilöiden merkitykseen. Tavoitteenamme on, että asukkaiden ja meidän välillämme on mahdollisimman sujuva yhteistyö, ja kehitämme toimintaa edelleen, Heikkinen kertoo.
Toimiva yhteistyö ja tiedonkulku eivät aina edellytä järjestäytynyttä asukastoimintaa. Joissakin taloissa naapurit tuntevat toisensa ja yhteiset asiat hoituvat luontevasti osana arkea.
– Näin voi olla esimerkiksi kohteissa, joissa samat asukkaat ovat asuneet pitkään ja tuntevat toisensa hyvin. Asukastoimikunnan ei silloin välttämättä tarvitse kokoontua kovin usein, Heikkinen sanoo.
Yhteinen toiminta syntyy asukkaiden aktiivisuudesta
Asukastoiminta näyttää eri kohteissa erilaiselta. Jossakin järjestetään erilaisia tapahtumia aktiivisesti, kun taas toisessa yhteisöllisyys näkyy pienemmissä arkisissa teoissa. Joskus jo yksi aktiivinen asukas voi saada muitakin innostumaan yhteisestä tekemisestä.
– Innokkaimmissa kohteissamme asukkaat järjestävät esimerkiksi joulu- ja vapputapahtumia sekä yhteistä grillausta, Heikkinen kertoo.
Aktiivisuus ei edellytä asukastoimikunnan jäsenyyttä tai muutakaan virallista tehtävää. Esimerkiksi kasveista ja puutarhanhoidosta kiinnostunut asukas toimia talon vapaaehtoisena pihanhoitovastaavana.
Asukastoimikunnat voivat myös ottaa uudet asukkaat aktiivisesti mukaan talon toimintaan. Joissakin taloissa toimikunta on laatinut uusille asukkaille oman kirjeen tai tiedotteen, jossa esitellään taloa ja sen käytäntöjä. Monissa kohteissa asukkailla on myös yhteinen WhatsApp-ryhmä, joka toimii tiedotuskanavana ja jonka kautta naapurit voivat esimerkiksi pyytää apua toisiltaan.
Myös TA järjestää kohteesta riippuen vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa asukkaat ja henkilöstömme voivat kohdata toisiaan. Tilaisuudet luovat meille mahdollisuuden tehdä itseämme tutummaksi asukkaille, ja heille puolestaan väylän keskustella kanssamme avoimesti.
– Me kokoamme asukkaita yhteen, ja he puolestaan voivat määritellä itse aktiivisuuden, verkostoinnin ja vapaan keskustelun kohteessaan yleisesti, Heikkinen täydentää.
Tuemme yhteistä toimintaa monin tavoin
Järjestämme kohteissamme erilaisia tilaisuuksia, joissa asukkaat voivat tavata toisiaan ja henkilöstöämme. Turussa on esimerkiksi pidetty rentoja pihapäiviä, joissa asukkaat ovat tutustuneet pihanhoitoon yhdessä kiinteistömanagerin ja vihertiimimme kanssa. Kuopion seudulla asukkaille on puolestaan järjestetty turvallisuusiltapäiviä yhdessä kiinteistömanagerien kanssa.
Tuemme myös asukkaiden omaa aktiivisuutta. Asukastoimikunnille voidaan myöntää perustellusti rahallista tukea esimerkiksi yhteisten tapahtumien tarjoiluihin, kesäkukkiin, puutarhanhoitovälineisiin tai kerhohuoneen kalusteisiin. Näin voimme auttaa asukkaiden omia ideoita ja yhteistä tekemistä toteutumaan.
Yhteiset tilat luovat puitteet kohtaamisille
Olemme viime vuosina kohteitamme suunniteltaessa kiinnittäneet entistä enemmän huomiota yhteisiin tiloihin ja niiden viihtyisyyteen. Tavallisia yhteistiloja kohteissamme ovat esimerkiksi kerhohuoneet ja talosaunat sekä yhteiset piha-alueet leikkipaikkoineen. Joissakin taloissa asukkaiden käytössä on lisäksi kuntosali, grillikatos tai viljelylaatikoita.
– Hyväkään yhteinen tila ei kuitenkaan itsessään synnytä toimintaa. Oikeanlaisten tilaratkaisujen lisäksi tarvitaan innokkaita ihmisiä, jotka haluavat käyttää tiloja ja tehdä asioita yhdessä, Heikkinen muistuttaa.
Erityisesti kerhohuoneet tarjoavat monenlaisia käyttömahdollisuuksia. Niissä voidaan järjestää asukaskokouksia ja muita tapahtumia koko talon asukkaille tai pienemmälle porukalle. Erään kohteemme kerhohuoneessa pidettiin myös pienimuotoista iltapäiväkerhotoimintaa, johon talon lapset saivat osallistua koulupäivänsä jälkeen.
Asukkaat voivat myös itse vaikuttaa yhteisten tilojen kehittämiseen. Asumisen myötä heille syntyy omakohtaista näkemystä siitä, miten tilat palvelevat arkea ja mitä niihin mahdollisesti kaivattaisiin. Asukkaat voivat esittää meille toiveita esimerkiksi kalusteista tai muista hankinnoista.
– Kuopiossa erään kohteen asukkaat myös keräsivät yhdessä rahaa, jotta heidän kerhohuoneeseensa saatiin ostettua uusi televisio, kertoo Heikkinen.
Seniorikohteissa yhteisöllisyyden merkitys korostuu
TA:lla on myös seniorikohteita, joissa yhteisellä tekemisellä ja naapureiden kohtaamisilla voi olla erityisen tärkeä merkitys. Mahdollisuus tutustua muihin asukkaisiin ja osallistua yhteiseen toimintaan tuo päiviin mielekästä tekemistä ja seuraa. Moni ystävystyykin naapuriensa kanssa ja viettää heidän kanssaan paljon aikaa.
Näissä kohteissa yhteisöllisyys näkyy myös arjen pienissä kohtaamisissa ja välittämisessä.
– Se voi tuoda asukkaiden arkeen myös turvallisuuden tunnetta. Kun naapurit tunnetaan ja heitä tavataan säännöllisesti, toisten kuulumisia huomataan herkemmin. Esimerkiksi tutun naapurin poissaoloon saatetaan kiinnittää huomiota, Heikkinen toteaa.
Näissä seniorikohteissamme yhteisöllisyys tuntuu arjessa
Kuopion Melankadun kohteessamme asuu paljon senioreita, ja asukkaat ovat itse nostaneet yhteisöllisyyden tärkeäksi osaksi talon arkea. Naapurit tuntevat toisiaan, ja myös uudet asukkaat otetaan aktiivisesti osaksi yhteisöä: asukastoimikunta on laatinut heille oman kirjeen, jossa kerrotaan talosta ja sen käytännöistä.
Espoon Lotankadun seniorikohteessa yhteinen tekeminen näkyy erityisesti kerhohuoneen aktiivisena käyttönä. Se tarjoaa viihtyisän paikan, jossa asukkaat voivat kokoontua esimerkiksi aamukahveille ja korttipelien ääreen.
Mukavissa asukasyhteisöissä viihdytään pitkään
Parhaimmillaan tutut naapurit ja hyvä ilmapiiri vahvistavat tunnetta siitä, että omassa talossa on hyvä asua. Heikkisen mukaan tämä voi vaikuttaa myös siihen, että asukkaat viihtyvät kodissaan pidempään.
– Kun talon asiat ovat kunnossa ja pitää omasta kodista, pihasta ja naapureista, ei ole samalla tavalla tarvetta muuttaa muualle, Heikkinen toteaa.
Tuttuihin naapureihin liittyy myös turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Kun ihmiset tuntevat toisensa, yhteisistä asioista on usein helpompi keskustella suoraan.
– Silloin hieman hankalampiakin asioita voidaan ottaa puheeksi naapureiden kesken sen sijaan, että ne kulkisivat aina TA:n kautta, Heikkinen kertoo.
Jokainen asukas voi kuitenkin olla osa yhteisöä itselleen sopivalla tavalla. Siinä, missä yhteisöllisyys tarkoittaa yhdelle asukkaalle asukastoimikunnan jäsenyyttä ja tapahtumien järjestämistä, toiselle se on tutut naapurit ja ystävällinen tervehdys pihalla.
