Vuonna 2025 yli puolet TA:n kodeissa syntyneestä jätteestä päätyi sekajätteeseen – jätelajiin, joka on myös kallein käsitellä. Oikealla lajittelulla saamme arvokkaat materiaalit hyötykäyttöön ja pidämme jätekustannukset kurissa.
Haluamme tehdä kierrättämisestä ja jätteiden lajittelusta mahdollisimman selkeää niin kotona kuin talon yhteisissä tiloissa. Hyödynnämme myös asukkaiden havaintoja jätepisteiden toimivuuden parantamisessa. Kun kiinteistön omia lajittelumahdollisuuksia käytetään ja jätteet viedään oikeisiin astioihin, sekajätteen määrää voidaan vähentää.
– Kierrätys ja jätteiden lajittelu ovat pieniä arjen tekoja, mutta niiden vaikutus ei jää omaan kotiin. Kun jätteet päätyvät oikeisiin astioihin, säästämme luonnonvaroja, vähennämme ympäristökuormitusta ja hillitsemme myös asumisen kustannuksia. Samalla varmistamme, että materiaalit voidaan hyödyntää uusien tuotteiden raaka-aineina sen sijaan, että ne menevät hukkaan, TA-Yhtiöiden ympäristöasiantuntija Pinja Ollikainen kiteyttää.
Vuonna 2025 TA:n kodeissa:
- asukkaiden jätteitä kertyi yhteensä 10 204 tonnia
- jätettä syntyi keskimäärin 248,87 kiloa asukasta kohden vuodessa
- jätteistä 54 % oli sekajätettä
- biojätteen osuus oli 16 %
- kierrätysaste oli 43 %
Sekajäte on hyvä mittari lajittelun onnistumiselle
Vuonna 2025 asukkaidemme jätteistä 54 prosenttia oli sekajätettä ja 16 prosenttia biojätettä.
– Sekajätteeseen tulisi laittaa vain sellainen jäte, jolle ei löydy paikkaa muista jäteastioista. Sekajätteen osuus kertoo konkreettisesti, kuinka suuri osa jätteestä päätyy vielä tähän viimeiseen vaihtoehtoon, Pinja Ollikainen tiivistää.
Sekajätteen suuri osuus näkyy myös kustannuksissa. Niissä kohteissamme, joissa biojätteen osuus jäi alle keskiarvon, jätekulut olivat vuonna 2025 keskimäärin 13,0 euroa huoneistoa kohden kuukaudessa. Kohteissa, joissa biojätteen osuus oli keskiarvoa suurempi, vastaava luku oli 10,4 euroa. Ero kertoo suunnasta selvästi: kun lajittelu toimii paremmin, sekajätteen määrä vähenee ja jätehuollon kokonaiskustannukset pysyvät alhaisempina.
Biojäte on hyvä esimerkki jätelajista, jossa arjen valinnoilla on merkitystä. Kun biojäte lajitellaan erilleen, sitä päätyy vähemmän sekajätteen joukkoon.
– Biojätteen erottelu on yksi tärkeimmistä yksittäisistä teoista, joilla sekajätteen määrää voidaan vähentää, Ollikainen muistuttaa.
Seuraamme asukasjätteen määrää Zero Wastella
TA-Yhtiöillä on käytössä yli 700 asuntokohdetta kattava Zero Waste -ympäristöraportointijärjestelmä. Se kokoaa tietoa asukkaiden jätteiden määrästä, koostumuksesta ja kustannuksista.
Kun jätemäärät, jätelajit ja kustannukset näkyvät aiempaa tarkemmin, jätehuoltoa voidaan kehittää käytännön havaintojen pohjalta. Sekajätteen osuus on yksi konkreettinen mittari sille, miten lajittelu kohteissa toimii.
Kierrätys alkaa toimivasta kodista
Lajittelu on ensimmäinen askel kierrätykseen. Jotta lajittelu olisi sujuvaa arjessa, tarvitaan toimivia ratkaisuja: paikat eri jätelajeille kotona sekä jätepiste, johon jätteet on helppo viedä.
Otamme lajittelun huomioon myös asuntojemme keittiöiden suunnittelussa. Tilaa ei kuitenkaan ole kaikissa kodeissa yhtä paljon, etenkään pienemmissä asunnoissa. Silloinkin lajittelulle voi löytyä toimiva ratkaisu, kun astiat ja keräyspaikat sovitetaan omaan arkeen.
– Pienessäkin keittiössä lajittelu voi toimia hyvin, kun jäteastiat valitsee tilan mukaan. Paperia ja kartonkia voi kerätä siistiin laatikkoon tai kassiin, ja esimerkiksi pieni purkki voi toimia metallinkeräysastiana. Jos astiat ovat pienempiä, jätteitä voi viedä jätepisteelle vähän useammin, Ollikainen vinkkaa.
Jokaisella lajittelupäätöksellä on merkitystä
Lajittelu ei ole vain yksittäinen valinta, vaan sillä on vaikutusta koko kierrätysjärjestelmän toimivuuteen.
– Yksikin väärässä paikassa oleva jätepussi voi pilata koko jäteastian sisällön. Silloin muuten kierrätyskelpoinen materiaali joudutaan käsittelemään sekajätteenä, vaikka muut olisivat lajitelleet jätteensä oikein. Menetämme samalla mahdollisuuden hyödyntää materiaaleja uudelleen ja kasvatamme turhaan sekajätteen osuutta. Siksi jokaisella lajittelupäätöksellä on merkitystä, Ollikainen muistuttaa.
Jätehuolto toimii paremmin yhteistyöllä
Talon yhteinen jätepiste palvelee kaikkia parhaiten, kun jätteet lajitellaan oikeisiin paikkoihin. Taloyhtiön kartonki-, muovi- ja lasinkeräysastiat on tarkoitettu näistä materiaaleista valmistetuille pakkauksille. Muut kuin pakkaukset eivät kuulu samoihin astioihin, joten lajitteluohjeet kannattaa aina tarkistaa. Jäteastioihin kuulumattomat jätteet sekä esineet tulee asukkaan viedä niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin tai jäteasemille.
Toisinaan jätepisteeseen kuitenkin tuodaan sinne kuulumatonta tavaraa tai jätteitä jätetään keräysastian ulkopuolelle. Tämä lisää siivoustarvetta, voi houkutella haittaeläimiä ja heikentää kaikkien asumisviihtyvyyttä.
– Valitettavasti jätepisteellä näkyy välillä esimerkiksi muuton tai remontin yhteydessä syntynyttä jätettä, joka ei kuulu talon omiin astioihin. Tällöin joudumme tilaamaan erillisen tyhjennyksen, mikä nostaa jätehuollon kustannuksia, Ollikainen kertoo.
Kiinteistön huoltoyhtiö huolehtii siitä, että jätepiste on siisti ja turvallinen käyttää. Joskus tilanteet kuitenkin muuttuvat nopeasti, ja silloin asukkaiden havainnoista on apua. Huoltopyynnön voi tehdä esimerkiksi tilanteessa, jossa keräysastiat ovat niin täynnä, etteivät kannet enää sulkeudu, jätepiste kaipaa siistimistä tai sinne on jätetty ylimääräisiä tavaroita.
– Arvostamme sitä, että asukkaat kertovat meille, jos jätepiste kaipaa ylimääräisiä toimenpiteitä. Epäsiisti jätepiste voi myös ruokkia itse itseään: jos paikalle on jo jätetty sinne kuulumattomia tavaroita, niitä saatetaan tuoda lisää. Siksi tilanteeseen on tärkeää päästä puuttumaan mahdollisimman nopeasti, Ollikainen jatkaa.
Kaikkea ei tarvitse heittää pois
Oikea lajittelu on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on pidentää tavaroiden käyttöikää. Kaikki tarpeeton tavara ei ole jätettä. Hyväkuntoinen huonekalu, toimiva kodin tavara tai ehjä lasten tarvike ei kuulu jätekatokseen vain siksi, ettei sille enää ole omassa kodissa käyttöä. Tarpeettomalle mutta käyttökelpoiselle tavaralle voi löytyä uusi koti esimerkiksi naapurilta, kierrätyskeskuksesta, lahjoituspalvelun kautta tai paikallisesta annetaan-ryhmästä. Vasta kun tavaraa ei voi enää käyttää, korjata tai antaa eteenpäin, sille on aika miettiä oikea lajittelu- tai vastaanottopaikka.
