TA:n kodit suunnitellaan hyvää arkea varten

Hyvä koti ei synny sattumalta. Monet asumisen kannalta tärkeät asiat on mietitty jo ennen kuin ensimmäistäkään seinää on pystytetty. Suunnittelu vaikuttaa siihen, miten koti toimii eri elämäntilanteissa, millaiset olosuhteet asumiselle luodaan ja miten rakennusta voidaan huoltaa sekä korjata järkevästi vuosien varrella. 

Meillä TA:lla asuntosuunnittelun ydin on yksinkertainen: asunto on koti, jonka tulee toimia arjessa ja tuntua hyvältä vielä tulevinakin vuosina. Myös yhteiset tilat ja piha-alueet suunnitellaan niin, että ne helpottavat asumista ja tukevat arjen sujumista. Samalla suunnitteluratkaisuilla pyritään tukemaan asumisen kestävyyttä, energiatehokkuutta ja pitkäikäisyyttä. 

Suunnittelutyö alkaa jo paljon ennen ensimmäistä seinää

Uudiskohteen suunnittelu alkaa kauan ennen kuin työmaalla näkyy mitään. Suunnittelua ohjaavat tontti, asemakaava, viranomaismääräykset ja muut rakentamiselle asetetut ehdot. Asemakaava määrittää käytännössä sen, mitä tontille voidaan rakentaa, kuinka laajasti ja minkä korkuista. Samalla se ohjaa rakennuksen muotoa ja sitä, millaisia asuntoja kohteeseen voidaan suunnitella. Kaava voi lisäksi määrittää tai suositella julkisivun materiaaleja ja värejä. Joissakin kohteissa kaava voi ohjata myös asuntojen kokoa ja sitä, kuinka paljon eri kokoisia asuntoja kohteeseen tulee. 

– Kun suunnittelun reunaehdot ovat selvillä, mietimme, millaisille kodeille kohteessa on tarvetta. Suunnittelussa huomioidaan alueen nykyinen asuntotarjonta, kysyntä ja se, millainen asukasryhmä kohteeseen todennäköisimmin hakeutuu, TA:n rakennuttajapäällikkö Eija Helin kertoo.

Tehokkailla ratkaisuilla voidaan tukea kohtuuhintaista ja vastuullista asumista ilman, että arjen toimivuudesta tarvitsee tinkiä. 

– Rakennamme monipuolisesti erikokoisia asuntoja erilaisiin asumisen ja perhekuntien tarpeisiin. Varsinkin kolmiot ovat usein haluttuja, koska ne taipuvat monenlaisiin elämäntilanteisiin. Vuokrakohteissa asuntojen keskipinta-ala voi olla hieman pienempi, jotta valtion korkotukikohteen asumiskustannukset jäävät kohtuuhintaiselle tasolle. Tällöin juuri asuntosuunnittelun laatu korostuu: neliöt kohdennetaan oleellisiin tiloihin, eikä esimerkiksi pitkiin, vaikeasti kalustettaviin eteistiloihin, Helin jatkaa.

Emme suunnittele rakennusta vain valmistumishetkeä varten, vaan pitkälle tulevaisuuteen. Siksi rakenteissa, talotekniikassa, materiaaleissa ja suunnitteluratkaisuissa painotetaan pitkäikäisyyttä ja energiatehokkuutta. Kun rakennus kestää aikaa ja toimii energiatehokkaasti, myös asumisen aikaiset kustannukset ja korjaustarpeet pysyvät paremmin hallinnassa. Järkevillä valinnoilla voidaan ehkäistä ja siirtää suuria käytönaikaisia korjauksia myöhemmäksi. 

Toimiva koti tuntuu arjessa

Haluamme, että koti mukautuu elämän mukana, sillä elämäntilanne ja asukasluku pysyvät harvoin samoina vuodesta toiseen. Tärkeää on, että huoneet suunnitellaan alun perin sellaisiksi, että niitä on helppo käyttää ja kalustaa. Hyvä suunnittelu näkyy myös siinä, että huoneen voi kalustaa useammalla tavalla ja esimerkiksi televisiolle löytyy luonteva paikka. Kun huone toimii eri tavoin, koti joustaa paremmin myös silloin, kun tarpeet muuttuvat.

– Etätyö näkyy suunnittelussa, mutta kotia ei voi suunnitella vain sen ehdoilla. Työpöydälle pyritään löytämään luonteva paikka vaikkapa alkovista tai makuuhuoneesta. Jos pohjaratkaisuun sopii alkovi, se voi tuoda kotiin joustavuutta. Alkovi ei ole varsinainen huone, mutta lisätilana erittäin käyttökelpoinen. Asukas voi käyttää alkovia työpisteen lisäksi esimerkiksi makuutilana, pukeutumistilana tai leikkipaikkana, Helin kertoo.

Toimiva koti ei kuitenkaan synny vain kalustettavuudesta. Yhtä tärkeää on se, että tavaroille löytyy luontevat säilytystilat ja niitä on riittävästi.

– Säilytystiloja pitää olla riittävästi suhteessa asunnon kokoon ja huonelukuun. Ulkoiluvaatteille, siivousvälineille ja liinavaatteillekin täytyy löytyä luontevat säilytyspaikat. Kun tavaroille on selkeät paikat, koti pysyy helpommin järjestyksessä, Helin jatkaa. 

Huomioimme lain edellyttämät esteettömyysvaatimukset osana asuntojen suunnittelua. Ne näkyvät esimerkiksi riittävän väljissä kulkureiteissä, tilamitoituksessa ja siinä, että kodissa voi liikkua myös apuvälineiden kanssa. Elämäntilanne voi muuttua esimerkiksi loukkaantumisen, ikääntymisen tai perheenlisäyksen myötä, jolloin esteettömyyttä tukevat ratkaisut voivat helpottaa asumista.

 – Kun suunnittelemme kaksikerroksisia asuntoja, pyrimme siihen, että suihku olisi myös alakerrassa. Elämäntilanne voi muuttua tilapäisesti tai pidemmäksi aikaa, ja silloin on tärkeää, että arki kotona onnistuu mahdollisimman sujuvasti, Helin toteaa.

Valaistus, ilmanvaihto ja lämmitys ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa

Rakennuksen pitää toimia energiatehokkaasti eri vuodenaikoina. Siksi suunnittelussa huomioidaan kokonaisuus, johon kuuluvat esimerkiksi rakenteet, ilmanvaihto, lämmitys ja laitevalinnat. Useissa uudiskohteissamme tavoitteena on A-energialuokka, sillä hyvin suunnitelluilla energiaratkaisuilla voidaan vähentää asumisen ympäristövaikutuksia ja pitää asumiskustannukset paremmin hallinnassa.

Pohdimme energiatehokkuutta ja asumisolosuhteita myös yksittäisten asuntojen suunnittelussa. Kiinnitämme huomiota esimerkiksi huoneistojen suuntauksiin, näkymiin, luonnonvaloon, valoisuuteen ja tuuletettavuuteen.

– Tavoitteena on kokonaisuus, jossa koti tuntuu miellyttävältä eri vuodenaikoina: talvella lämpö pysyy sisällä ja kesällä asunto ei kuumene liikaa. Kesäkuumalla tätä tukevat esimerkiksi sälekaihtimet ja muut varjostavat ratkaisut. Ratkaisuilla on merkitystä myös asumiskokemukseen, sillä luonnonvalo, hyvä sisäilma, sopiva lämpötila ja näkymät ulos vaikuttavat siihen, miltä kotona tuntuu, Helin toteaa.

Materiaalit valitaan kestämään aikaa ja käyttöä

Valitsemme materiaalit ja kalusteet niin, että ne kestävät käyttöä, palvelevat pitkään ja säilyvät ajattomina. Arjessa tämä tarkoittaa ratkaisuja, jotka sietävät kulutusta, ovat helppohoitoisia ja toimivat vuodesta toiseen. Pitkäikäiset materiaalit tukevat myös rakennuksen vastuullista elinkaarta, sillä hyvin kestävät ratkaisut vähentävät korjaus- ja uusimistarpeita.

– Osassa kohteistamme käytetään vinyylilattiaa, joka on hyvä esimerkki kestävästä materiaalista. Se tuntuu lämpimältä jalan alla, ei ole liukas lemmikeille ja kestää tavallista käyttöä hyvin. Jos lattialle pääsee vettä, materiaali voidaan purkaa, lattia kuivattaa ja asentaa sama lattia takaisin. Keittiöissä kestävyys näkyy materiaalien lisäksi myös laitteiden sijoittelussa: emme esimerkiksi sijoita kylmälaitetta aivan uunin tai astianpesukoneen viereen, jotta kuuma ilma ja höyry eivät kuormita sitä turhaan. Sama ajatus pätee pesuhuoneisiin: siellä painotamme ratkaisuja, jotka pysyvät siisteinä ja kestävät kosteutta pitkään, Helin kertoo.  

Materiaalivalinnoissa painottuvat ajattomuus ja neutraali värimaailma. Ne jättävät asukkaalle tilaa tehdä kodista oman näköisensä. Asumisoikeusasunnoissa tuleva asukas voi joissain tapauksissa päästä valitsemaan ennalta määritellyistä vaihtoehdoista mieluisat pintamateriaalit, jos asunto varataan jo rakentamisen alkuvaiheessa.

Asuminen jatkuu oman oven ulkopuolella

Toimiva asuminen ei rakennu vain oman asunnon sisälle. Myös yhteistilat ja piha-alueet vaikuttavat paljon siihen, miltä asuminen tuntuu. Yhteistiloja ovat esimerkiksi pyörävarastot, pesulat, kuivaustilat, talosaunat ja monikäyttöiset kerhotilat.

– Pesula kuivaushuoneineen on minusta erittäin tärkeä yhteistila, koska sen käyttö vähentää asuntojen kosteuskuormaa. Pyykin kuivattaminen kuivaushuoneessa onnistuu helposti ja nopeasti, ja koti säästyy pyykkikaaokselta, vaikka asukkaalla ei olisikaan kuivausrumpua, Helin toteaa.

Kun pyörälle on oma toimiva säilytyspaikka, sitä ei tarvitse kuljettaa hissillä tai portaikoissa, ja samalla yhteiset tilat säästyvät turhalta kulumiselta. Toimivat pyörätilat tukevat myös kestävää liikkumista tekemällä pyörän käytöstä sujuvaa arjessa.

– Parhaimmillaan pyörien säilytys voidaan toteuttaa runkolukittavilla telineillä, jolloin käyttö on sujuvaa ja säilytys turvallista. Joissakin kohteissamme yhteisiin tiloihin on suunniteltu myös lattiakaivollisia pesupisteitä, joissa voi pestä pyörän lisäksi esimerkiksi lemmikin tassuja, lasten kuravaatteita tai vaikkapa vaunujen pyöriä. Pesupiste sijoitetaan yleensä pyörävarastoon tai porrashuoneeseen, josta sille löytyy lämmin tila, Helin jatkaa.

Pienten lasten perheiden tarpeita huomioidaan myös erillisillä lastenvaunuvarastoilla, joissa vaunut ja rattaat voi säilyttää turvallisesti ja käytännöllisesti. Samalla hyllylle voi jättää odottamaan esimerkiksi ulkoleikkivälineitä tai muita tarvikkeita seuraavaa käyttökertaa varten.

Kerhotilat tuovat lisää käyttötilaa

Monikäyttöiset kerhotilat tuovat asumiseen lisää käyttötilaa. Ne voivat toimia asukkaiden yhteisenä kokoontumistilana, pienimuotoisten juhlien paikkana tai joskus myös etätyötilana. Joissakin kohteissa yhteistiloille mietitään myös uudenlaisia käyttötapoja.

– Vuonna 2027 valmistuvaan asumisoikeuskohteeseen Boijenkatu 1:een Tampereelle on tulossa kerhotila, jota voi käyttää myös tilapäisenä vierashuoneena. Kerhotila tuo mukavasti lisätilaa, kun pitkän matkan vieraille löytyy tarvittaessa oma paikka, Helin kertoo.

Piha on osa viihtyisää asumista

Pihan suunnittelussa huomioimme käyttömukavuuden, viihtyisyyden ja huollon tarpeet. Hyvä piha on sellainen, jossa on luonteva viettää aikaa: lapsille suunnitellaan turvallisia leikkipaikkoja ja aikuisille oleskelutilaa. Kasvillisuudella tuomme pihaan vehreyttä ja vaihtelevuutta, ja samalla istutettu kasvillisuus toimii usein myös huollon kannalta paremmin kuin pienet nurmikkoalueet. Vehreät piha-alueet tukevat parhaimmillaan myös luonnon monimuotoisuutta kaupunkiympäristössä.

Turvallisuus ja huollettavuus kuuluvat hyvään suunnitteluun

Hyvin suunniteltu kohde pihoineen ei ole vain viihtyisä, vaan myös turvallinen asua ja käyttää sekä helppo pitää kunnossa. Turvallisuuteen vaikuttavat monet käytännön ratkaisut, kuten toimiva valaistus ja sujuvasti kunnossapidettävät kulkuväylät. Pihan valaistus tuo tunnelmaa, mutta sen tärkein tehtävä on tehdä kulkemisesta turvallista myös pimeään aikaan.

– Pihan ja yhteisten tilojen on toimittava turvallisesti kaikkina vuodenaikoina. Siksi esimerkiksi kulkuväylät suunnitellaan niin, että ne voidaan pitää kunnossa mahdollisimman sujuvasti myös talvella. Lumen kasaukselle on hyvä olla oma paikkansa, ja kulkuväylät on hyvä mitoittaa niin, että ne voidaan aurata mahdollisimman pitkälti koneellisesti, Helin kertoo.

Hyvä suunnittelu näkyy usein juuri siinä, että koti ja ympäristö toimivat huomaamattomasti osana asumista – turvallisesti ja sujuvasti. Helinin mukaan toimiva ja viihtyisä koti on parhaimmillaan paikka, jossa viihdytään pitkään ja jossa arki tuntuu hyvältä. Kun ihmiset viihtyvät kodeissaan, se näkyy myös talon yhteisöllisyydessä ja ilmapiirissä. Pitkäjänteinen suunnittelu tukee myös kestävää asumista, sillä hyvin suunniteltu koti mukautuu erilaisiin elämäntilanteisiin ja palvelee asukkaitaan vuosien ajan.

– Me TA:lla teemme koteja, emme pelkkiä asuntoneliöitä, Helin kiteyttää.