Hyvä yhteispiha tuo kodin myös oman asunnon ulkopuolelle. Tavoitteenamme onkin suunnitella kohteidemme yhteispihoista viihtyisiä, turvallisia ja toimivia arjessa. Vihertyöpäällikkömme Liisa Ranta kertoo, mitä kaikkea onnistuneen yhteispihan suunnittelussa otetaan huomioon.
Yhteispihan suunnittelussa sovitetaan yhteen monia erilaisia tarpeita: pihan tulee olla turvallinen ja käytännöllinen, oleskelupaikkojen kutsuvia ja kasvillisuutta sopiva määrä. Pihan koko, kaavoitus ja ympäristö asettavat omat reunaehtonsa sille, mitä kaikkea pihalle voidaan sijoittaa.
Uudiskohteen yhteispiha suunnitellaan osana rakennushankkeen kokonaisuutta. Turun alueella myös viherpalvelumme on osallistunut uudiskohteiden pihasuunnitteluun yhdessä rakennuttamisen ja suunnittelun ammattilaisten kanssa. Viheralan asiantuntemusta on näin voitu hyödyntää esimerkiksi kasvillisuuden valinnan ja sijoittelun arvioinnissa jo suunnitteluvaiheessa.
TA:n Turun aluetoimiston vihertyöpäällikkö Liisa Ranta kertoo, millaisilla ratkaisuilla yhteispihasta voidaan tehdä viihtyisä, toimiva ja aikaa kestävä.
Yhteispiha suunnitellaan erilaisiin tarpeisiin
Yhteispihan tärkeitä ominaisuuksia ovat turvallisuus, esteettömyys ja sujuva liikkuminen. Pyrimme erottamaan autoilun ja jalankulun toisistaan niin, että niiden reitit risteävät mahdollisimman vähän.
– Reittejä suunnitellaan sen mukaan, miten ihmiset liikkuvat pihalla luontevasti ja miten sieltä kuljetaan esimerkiksi läheisille joukkoliikenteen pysäkeille. Samalla huomioidaan tietysti asuntojen omien pihojen yksityisyys, Ranta kuvailee.
Haluamme, että kaikenikäiset asukkaamme voisivat viettää aikaa yhteispihalla, ja asukkaiden käytössä onkin esimerkiksi pöytäryhmiä, pihakeinuja, terasseja tai grillipaikkoja. Leikkipaikka puolestaan toimii kohtaamispaikkana pienten lasten lisäksi heidän vanhemmilleen, ja se voi olla tärkeä myös kohteessa asuville isovanhemmille, joiden lapsenlapset ovat kylässä.
Oleskelupaikkojen sijainnilla on suuri merkitys sille, kuinka paljon niitä käytetään; niiden tulisi olla riittävän suojaisia ja kutsuvia, jotta pihalla tekee mieli viettää aikaa. Kasvillisuudella voidaan lisätä suojaa ja viihtyisyyttä sekä vaimentaa ympäristön melua ja pölyä.
– Eräässä kohteessamme saneerasimme pihan leikkipaikkaa. Sinne tuotiin uusia leikkivälineitä sekä kasvillisuutta, jolloin paikasta tuli suojaisampi ja lapset pystyivät leikkimään siellä monipuolisemmin. Leikkipaikkaa alettiinkin käyttää selvästi enemmän, ja saimme siitä kiitosta asukkailta, Ranta kertoo.
Asukkaat saavat osallistua ja vaikuttaa pihaansa
Hyvä suunnittelu luo edellytykset viihtyisälle yhteispihalle, mutta lopulta asukkaat ratkaisevat itse sen, miten sitä käytetään. Rannan mukaan yksi merkki onnistuneesta yhteispihasta on se, että asukkaat ovat ottaneet sen omakseen – kuten Turun Bastioninkatu 1:n kohteessamme.
– Kyseisen talon asukkaat ovat käyttäneet yhteispihaa aktiivisesti alusta saakka: he järjestävät siellä yhteisiä juhlia, koristelevat sitä kesäkukilla ja viettävät siellä muutenkin paljon aikaa. Asukkaiden toiveesta pihalle on myöhemmin rakennettu oleskelualue, Ranta kertoo.
Asukkaamme voivat ehdottaa yhteispihan kehittämistä ja halutessaan osallistua sen hoitoon. Viherpalvelumme huolehtii pääosin yhteispihojen kunnossapidosta, mutta asukkaat voivat myös halutessaan järjestää esimerkiksi pihatalkoita.
Lisäksi innostamme asukkaitamme erilaisilla tapahtumilla. Ranta kertoo, että esimerkiksi Turun alueella kohteissa on järjestetty pihapäiviä, joissa asukkaat saavat tarkastella talonsa pihaa yhdessä kiinteistömanagerin ja vihertiimin kanssa.
– Olemme mainostaneet pihapäiviä asukkaille sillä, että he pääsevät niissä tutustumaan meihin ja omiin naapureihinsa. Niistä onkin tullut suosittuja tapahtumia, Ranta kertoo.
Lohjan Sahapiha 6 ja 8
Lohjan Hiidensalmessa sijaitseva Sahapiha suunniteltiin osana koko korttelin kokonaisuutta. Korttelin keskelle muodostuu vehreä, autoton yhteispiha, joka tarjoaa asukkaille paikan oleskeluun. Rakennukset puolestaan suojaavat pihaa liikenteen melulta.
Yhteisöllisyyttä tukevat myös korttelin yhteiset tilat, jotka on sijoitettu keskeiselle paikalle aukion laidalle, sekä asukkaiden käytössä oleva kattoterassi viljelylaatikoineen.
Sahapiha on esimerkki siitä, miten pihan, yhteisten tilojen ja kulkureittien suunnittelulla voidaan luoda koko korttelille yhteinen ja viihtyisä ympäristö.
Vihreyttä myös kaupunkiympäristöön
Pihan kasvivalintoihin vaikuttaa moni asia – kuten käytettävissä oleva tila, maaperä, valoisuus, tuulisuus ja muut kasvuolosuhteet. Huomioimme myös sen, miltä piha tulee näyttämään eri vuodenaikoina: esimerkiksi voimakkaan syysvärin saavat puut ja ikivihreät kasvit kaunistavat pihaa myös syys- ja talviaikaan.
Tavoitteena on myös monimuotoisuus; nurmikon rinnalla tulee olla puita, pensaita ja perennoja. Monien kohteiden pihalla on myös niittykasvillisuutta, jolla tarjoamme pölyttäjille elinympäristöä.
– Pyrimme säilyttämään pihoilla mahdollisimman paljon olemassa olevaa kasvillisuutta ja hyvälaatuista maaperää. Vanhat puut ovat erityisen arvokkaita ekosysteemille. Lisäksi ne tietysti vaikuttavat pihan maisemaan; uuden puun kasvaminen samaan mittaan vie vuosikymmeniä, Ranta kertoo.
Hän huomauttaa, että luonnon kannalta arvokkaan pihan ei tarvitse olla kaikkialta viimeisen päälle hallittu. Siistiksi leikattu viheralue on monen mieleen, mutta se on usein vähälajinen.
– Hieman rehevämpi kasvillisuus puolestaan tarjoaa paremman elinympäristön monille eliöille. Pyrimme kuitenkin löytämään tasapainon monimuotoisuuden ja siistityn ympäristön välillä., Ranta huomauttaa.
Viheralueen tärkeys korostuu tiiviissä kaupunkiympäristössä. Usein se tarjoaa asukkaille tärkeän kosketuksen luontoon ja voi olla lapsille merkityksellinen luontosuhteen muodostumisessa. Lisäksi kasvillisuus vaikuttaa äänimaailmaan ja tarjoaa suojaisuutta; etenkin puut ja pensaat vaimentavat liikenteen meteliä ja suojaavat pihaa pölyltä sekä pienhiukkasilta.
Vehreyttä voidaan tuoda myös kohteisiin, joissa maan tasolla olevaa pihatilaa on vähän. Kasvillisuudelle voidaan löytää tilaa esimerkiksi rakennusten katoilta. Tästä hyvä esimerkki on Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva Vihreistä vihrein -kohteemme.
Vihreistä vihrein tuo puutarhan keskelle kaupunkia
Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva, Vihreistä vihrein -kortteliin kuuluva Länsisatamankatu 36 on viherrakentamisen pilottikohteemme. Sen suunnittelussa haluttiin selvittää, miten vehreyttä ja luonnon monimuotoisuutta voidaan tuoda tiiviiseen kaupunkiympäristöön ja millaisia vaikutuksia viherratkaisuilla on asumiseen.
Vuonna 2017 valmistuneen korttelin katoille on rakennettu vehreitä yhteispihoja, joilta löytyy muun muassa viljelylaatikoita ja viherhuone marjapensaineen. Myös sisäpihalla ja rakennusten rakenteissa hyödynnetään kasvillisuutta monin tavoin.
Kohde toteutettiin eri alojen ammattilaisten yhteistyönä, ja siitä saadut kokemukset ovat tuottaneet arvokasta tietoa viherrakentamisen mahdollisuuksista kerrostaloasumisessa.
Yhteispihat suunnitellaan kestämään aikaa
Suuntaamme pihasuunnittelussa katseen jopa useiden vuosikymmenien päähän ja huomioimme ratkaisuissa muuttuvan ilmaston sekä ympäristön. Puille ja pensaille esimerkiksi varataan riittävästi tilaa kasvaa täyteen mittaansa, jotta ne eivät myöhemmin haittaa pihan käyttöä tai vaurioidu vaikkapa lumenaurauksessa.
– Kasvien kohdalla mietitään myös sitä, miten ne kestävät tulevaisuuden sääolosuhteita: puita esimerkiksi pyritään säästämään ja uusia puita sijoittamaan riittävästi niin, että asukkaat saavat niistä suojaa päivän kuumimpaan aikaan, Ranta kuvailee.
– Pihan kulkureittien ja rakenteiden tulee niin ikään säilyä toimivina ja turvallisina. Maanalaiset infrarakenteet pyritään aina sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan pois viheralueilta, jotta vältytään juuriston vaurioittamiselta kiinteistön tulevien saneeraustöiden yhteydessä.
Tavoitteenamme on siis luoda yhteispiha, joka elää ja kehittyy vuosien mukana. Kun tämän päivän ratkaisuissa huomioidaan myös tulevaisuuden muutokset, piha voi tarjota asukkaille toimivan, viihtyisän ja vehreän ympäristön vielä vuosikymmentenkin päästä.
Viherpalvelumme hoitavat yhteispihoja säännöllisesti
Huolellisen suunnittelun lisäksi viihtyisä ja hyvinvoiva piha tarvitsee jatkuvaa hoitoa. Viherpalvelumme huolehtivat kiinteistöjemme yhteisten piha- ja viheralueiden kunnossapidosta ympäri vuoden.
Viherpalvelut tekevät myös yhteistyötä asukkaidemme kanssa: vihertyöntekijät voivat esimerkiksi auttaa pihatalkoissa ja antaa vinkkejä pihojen hoitoon. Lisäksi he ottavat asukkailta vastaan palautetta yhteisistä piha-alueista.
