Oviaukkojen leveys, kynnysten korkeus ja kulkureittien mitoitus ovat pieniä yksityiskohtia, joilla on suuri merkitys asumisen arjessa. TA-Yhtiöiden rakennustyön valvojat Kasperi Saarinen ja Pertti Korhonen kertovat, miten esteetön liikkuminen huomioidaan uudiskohteidemme suunnittelussa ja rakentamisessa.
Asuinrakennusten suunnittelussa kiinnitetään huomiota moniin arjen sujuvuuteen vaikuttaviin asioihin, kuten hissien mitoitukseen, sisäänkäynteihin ja yhteisiin tiloihin johtaviin kulkureitteihin. Samat ratkaisut voivat helpottaa niin pyörätuolilla liikkumista kuin lastenvaunujen tai muuttokuorman kuljettamista.
TA-Yhtiöiden rakennustyön valvoja Kasperi Saarinen näkee liikkumista helpottavissa ratkaisuissa samaa kuin toimivassa ilmanvaihdossa: parhaimmillaan ne ovat asukkaille lähes huomaamattomia.
– Kun kaikki toimii hyvin, arki sujuu vaivattomasti. Puutteet sen sijaan tulevat nopeasti esiin, Saarinen toteaa.
Esteettömyysvaatimukset vaihtelevat asuinkohteittain
Asuinrakennusten esteettömyyttä koskevat vaatimukset vaihtelevat rakennuksen ja sen tilojen käyttötarkoituksen mukaan. Saarinen havainnollistaa vaatimusten eroja vertaamalla tavallisia asuinkerrostaloja ja palvelutaloja.
– Tavallinen asuinkerrostalo ja esimerkiksi palvelutalo ovat eri asioita. Vaikka asuinrakennus täyttäisi sille asetetut lakisääteiset vaatimukset, se ei välttämättä vastaa esimerkiksi rollaattoria käyttävän tai muuten liikkumisessaan apua tarvitsevan asukkaan yksilöllisiin tarpeisiin, Saarinen kertoo.
TA-Yhtiöiden uudiskohteet suunnitellaan ja rakennetaan sovellettavan lainsäädännön, viranomaisvaatimusten sekä yhtiön omien suunnitteluohjeiden mukaisesti. Suunnittelun lähtökohtina ovat muun muassa rakentamislaki, valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (241/2017), pelastuslainsäädäntö ja rakennusluvan ehdot. Lakisääteiset vaatimukset muodostavat vähimmäistason, jonka tulee täyttyä kaikissa hankkeissa.
Seniorikohteissamme esteettömyydellä on erilaiset vaatimukset tavallisiin asuinkohteisiimme verrattuna. Liikkumista helpottavat ratkaisut huomioidaan niissä laajemmin, jotta asunnot sopisivat ikääntyneille asukkaille.
– Esimerkiksi keittiötasot ja varusteet voidaan sijoittaa tavallista matalammalle, wc-istuimet voivat olla korkeampia ja eteisissä voidaan varata tilaa liikkumisen apuvälineille. Myös kynnysten mitoitukseen ja muotoiluun kiinnitetään näissä kohteissa erityistä huomiota, kertoo rakennustyön valvoja Pertti Korhonen.
Senioriasunnot on suunniteltu ikääntyneiden asumiseen
Senioriasuntomme ovat vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, joiden suunnittelussa on huomioitu erityisesti ikääntyneiden asukkaiden tarpeet ja esteettömyys. Senioriasuntoa voi hakea yli 55-vuotias tai henkilö, joka tarvitsee esteettömän asunnon.
Tarjoamme myös senioreille suunnattuja asuinkohteita, joissa voivat kuitenkin asua kaikenikäiset asukkaat.
Lue lisää: Senioriasunnot
Ratkaisut helpottavat kaikkien asukkaiden arkea
Lakisääteisten vähimmäisvaatimusten lisäksi uudiskohteisiimme voidaan suunnitella myös muita esteetöntä liikkumista parantavia ratkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi automaattiovet, tavallista leveämmät kulkureitit ja hissien painikkeiden pistekirjoitusmerkinnät. Lisäratkaisujen toteuttamismahdollisuuksia arvioidaan aina hankekohtaisesti.
Saarinen muistuttaa, että esteettömyys hyödyttää asukkaita monenlaisissa elämäntilanteissa.
– Esteettömyys yhdistetään usein pyörätuolin tai rollaattorin käyttöön, mutta esteettömyysratkaisuista hyötyvät monet muutkin – kuten näkövammaiset, pienet lapset ja iäkkäämmät ihmiset. Ratkaisut voivat helpottaa arkea myös esimerkiksi lastenvaunujen tai suurten tavaroiden kanssa liikkuessa, hän täsmentää.
Esteettömyys huomioidaan jo suunnittelupöydällä
Rakennushankkeissamme liikkumiseen ja tilojen käytettävyyteen vaikuttavia ratkaisuja tarkastellaan jo arkkitehdin ensimmäisissä pohjaluonnoksissa. Rakennustyön valvojina Saarisen ja Korhosen tehtävänä on seurata rakennustöitä ja varmistaa, että ne toteutuvat suunnitelmien, määräysten ja rakennusluvan mukaisesti.
Ratkaisujen toimivuus on tärkeää varmistaa jo rakentamisen aikana, jotta mahdolliset muutostarpeet voidaan huomioida ajoissa. Huolellisella toteutuksella varmistetaan, että rakennus täyttää sille asetetut vaatimukset ja ratkaisut palvelevat asukkaita myös tulevina vuosina.
– Toisinaan ratkaisu saattaa näyttää toimivalta suunnitelmassa, mutta käytännössä sitä on muutettava. Esimerkiksi kynnyksessä voi olla muutama millimetri liikaa korkeutta. Se kuulostaa pieneltä asialta, mutta asukkaan arkeen se voi vaikuttaa joka päivä vuosikymmenten ajan, Saarinen kertoo.
– Joitain liikkumista helpottavia muutoksia voidaan kuitenkin tehdä myös olemassa oleviin rakennuksiin niiden ominaisuuksien ja teknisten mahdollisuuksien mukaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kynnysten poistaminen, luiskien lisääminen tai ovien automatisointi, hän lisää.
Yksittäisissä asunnoissa arjen sujuvuutta voidaan puolestaan helpottaa esimerkiksi tukikahvojen avulla. Jos asukas tarvitsee kotiinsa tällaisia liikkumista helpottavia ratkaisuja, hän voi olla asiasta yhteydessä omaan hyvinvointialueeseensa.
Asuntojen tilaratkaisut
Asuntojen suunnittelussa huomioidaan tilojen käyttötarkoitus sekä liikkumisen sujuvuus. Erityistä huomiota kiinnitetään eteisten, kylpyhuoneiden ja keittiöiden mitoitukseen sekä esimerkiksi oviaukkojen leveyteen ja kalusteiden sijoitteluun. Näin varmistetaan, että tiloissa on riittävästi tilaa liikkumiseen ja arjen toimintoihin.
– Uudiskohteidemme suunnittelussa tarkastellaan esimerkiksi liikkumiseen ja kääntymiseen tarvittavaa vapaata tilaa. Tietyissä tiloissa vaaditaan säädösten mukaisesti halkaisijaltaan 1 300 millimetrin vapaa tila, jolla huomioidaan liikkumisen apuvälineiden käyttö, Saarinen kuvailee.
Korhonen nostaa esiin myös huoneisto-ovien lukituksen merkityksen.
– Esimerkiksi painiketoiminen lukkorunko helpottaa lasten ja iäkkäämpien asukkaiden arkea. Tällöin oven avaaminen ei vaadi yhtä paljon sormivoimaa kuin avaimella käännettävä lukko, hän kertoo.
Pienilläkin yksityiskohdilla on merkitystä, jotta liikkumiseen jää riittävästi tilaa ja mitoitusta koskevat vaatimukset täyttyvät. Suunnittelussa on myös sovitettava yhteen erilaisia tarpeita. Esimerkiksi kylpyhuoneen kynnyksen on oltava riittävän korkea estämään veden leviämistä muihin tiloihin, mutta samalla tarpeeksi matala, jotta se ei vaikeuta kulkemista.
Huomioimme uudiskohteissa myös asunnon muunneltavuuden, jotta asukkaan liikkumisen tarpeita tukevia ratkaisuja on mahdollisuus lisätä jälkikäteen.
Sujuvaa liikkumista myös yhteistiloissa ja pihalla
Asumisen arkeen kuuluu myös liikkuminen talon yhteisissä tiloissa ja piha-alueilla. Kiinnitämmekin huomiota esimerkiksi sisäänkäyntien sekä varastotiloihin, autopaikoille ja jätekatokselle johtavien kulkureittien helppokulkuisuuteen. Suunnittelussa tarkastellaan muun muassa kulkureittien leveyksiä, korkeuseroja ja ovien avattavuutta.
Mahdollisia tasoeroja voidaan ratkaista esimerkiksi luiskilla, joiden kaltevuudelle ja mitoitukselle on asetettu tarkat vaatimukset.
– Jo kymmenen senttimetrin korkeuseron ylittäminen loivalla luiskalla vaatii yli metrin verran tilaa. Siksi kulkureittien suunnittelu on tärkeää aloittaa riittävän varhain, Saarinen kertoo.
Korhonen nostaa esiin myös portaiden ja tasoerojen havaittavuuden. Riittävät värien ja materiaalien väliset kontrastit auttavat erottamaan portaiden askelmat ja eri tasoilla olevat pinnat toisistaan. Portaiden liukuesteet puolestaan lisäävät kulkemisen turvallisuutta.
– Seniorikohteissa portaiden kulkemista voidaan helpottaa myös niiden mitoituksella. Esimerkiksi tavallista matalammat askelmat ja pidemmät askelmapinnat voivat tehdä portaiden käyttämisestä vaivattomampaa, Korhonen mainitsee.
Tärkeää on huomioida myös se, miten suunnitellut ratkaisut toimivat Suomen vaihtelevissa sääolosuhteissa. Esimerkiksi sisäänkäyntien ja luiskien sulanapitolämmitys on eräs keino, jolla kulkureitit pidetään käyttökunnossa myös pakkasella.
Hyvin suunniteltu koti palvelee eri elämäntilanteissa
Suunnittelemme kohteemme vuosikymmeniksi, ja niiden aikana myös asukkaiden elämäntilanteet ja tarpeet voivat muuttua. Esimerkiksi ikääntyminen, tilapäinen loukkaantuminen tai lapsen syntymä voivat tuoda arkeen uudenlaisia liikkumisen tarpeita.
Saarisen mukaan esteettömyysratkaisujen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään, kun väestö ikääntyy ja yhä useampi haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Siksi jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää huomioida tilojen muunneltavuus ja soveltuvuus erilaisiin tarpeisiin.
– Toimivat tilaratkaisut ja asuntojen muunneltavuus voivat helpottaa arkea elämäntilanteiden muuttuessa. Kun koti mukautuu asukkaan muuttuviin tarpeisiin, samassa kodissa voi olla mahdollista asua pidempään ilman suuria muutostöitä, Saarinen kertoo.
Parhaimmillaan liikkumista helpottavat ratkaisut ovat arjessa lähes huomaamattomia. Niiden tärkeys korostuu usein vasta silloin, kun oma liikkuminen vaikeutuu ja tilojen käytössä ilmenee haasteita.
– Rakentamisessa moni asia on kunnossa juuri silloin, kun niistä ei puhuta. Jos esimerkiksi ovien tai kynnysten kanssa ei ilmene ongelmia, tiedän, että suunnittelussa ja toteutuksessa on onnistuttu hyvin, Saarinen kiteyttää.
