TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MARKKINAKATSAUS

Asuntotuotannon muutos toimintaympäristössämme

Vuonna 2025 toimintaympäristömme muuttui merkittävästi, mutta samalla vahvistimme asemaamme pitkäjänteisenä ja vastuullisena toimijana. Rakentamisen matalasuhdanteesta ja asuntopolitiikan muutoksista huolimatta jatkoimme investointeja kasvukeskuksiin ja loimme edellytyksiä kestävälle kasvulle myös tulevina vuosina.

Vuonna 2025 toimintaympäristöä leimasivat maltillinen talouskehitys ja poikkeuksellisen suuret rakenteelliset muutokset valtion tukemassa asuntotuotannossa. Inflaatio pysyi Suomessa ja euroalueella maltillisena, mutta geopoliittiset jännitteet lisäsivät epävarmuutta. Korkojen lasku jatkui alkuvuonna, minkä jälkeen korkotaso pysyi pääosin vakaana ja nousi hieman loppuvuotta kohden. Yksityinen kulutus kehittyi varovaisesti heikentyneiden työmarkkinoiden ja matalan kuluttajaluottamuksen vuoksi. 

Asuntomarkkina ja rakentaminen matalasuhdanteessa 

Asuinrakentaminen pysyi vaimeana. Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksen mukaan Suomessa aloitettiin toimintavuonna noin 17 800 uuden asunnon (2024: 17 800) rakentaminen. Tuoreemman 24.3.2026 julkaistun katsauksen mukaan tuotannon ennakoidaan jäävän vuonna 2026 noin 15 000 asuntoon. Taso jää selvästi pitkän aikavälin noin 35 800 asunnon vuotuisen tarpeen alapuolelle. 

Alhainen tuotanto kasvattaa riskiä kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta. Tämä voi purkautua viiveellä nousevina asumiskustannuksina ja asuntotarjonnan niukkenemisena erityisesti kasvukeskuksissa.

Valtion tukeman tuotannon edellytykset muuttuivat 

Valtion tukema tuotanto on viime vuosina ylläpitänyt rakentamista heikossa suhdanteessa. Vuonna 2025 sen osuus asuntoaloituksista oli noin 7 500 asuntoa (2024: 9 000), mutta määrän odotetaan laskevan selvästi vuosina 2026–2027.  

Vuoden merkittävin muutos oli asumisoikeustuotannon valtiontuen päättyminen vuoden 2025 lopussa. Muutos aiheutti lyhyellä aikavälillä ainakin väliaikaisesti tuotantopiikin. Vaikutukset ulottuvat laajasti rakennusalaan ja alueiden kehitykseen, kun laajimmin käytössä olevan välimallin uudistuotanto päättyy ainakin toistaiseksi. Samoin hallituksen linjaukset vuokra-asuntotuotannon määrärahojen leikkaamisesta supistavat valtion tukeman rakentamisen tuotantoa tulevina vuosina.

Vilkasta rakennuttamisen aikaa  

Toimintavuonna rakensimme pääasiassa asumisoikeusasuntoja, jotka olivat saaneet rahoituspäätöksen aiempina vuosina. Konsernillemme valmistui yhteensä 1 902 uutta asuntoa (2024: 1 133), joista asumisoikeusasuntoja oli 66 prosenttia ja vuokra-asuntoja 34 prosenttia. Vuoden 2025 lopussa konsernimme yhtiöiden asuntokannassa oli yhteensä 23 477 asuntoa (2024: 21 582), mikä tarkoittaa 8,8 prosentin kasvua edellisvuodesta. Asuntokannastamme 77 prosenttia on asumisoikeusasuntoja, 20 prosenttia yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja ja 3 prosenttia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. 

Lisäksi meillä on rakenteilla suuri määrä uusia asuntoja. Arvioimme, että vuonna 2026 yhtiöillemme valmistuu 1 069 asuntoa pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, joissa kohtuuhintaiselle asumiselle on tarvetta pitkällä aikavälillä. 

Kustannuspaineet ja kilpailu kiristyivät 

Tilastokeskuksen julkaisemien kustannusindeksien mukaan kiinteistöjen ylläpidon kustannukset nousivat vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 2,2 prosenttia ja asuinkerrostalojen kustannukset 2,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tämä lisäsi omakustannusperiaatteella toimivien kohteidemme vuokra- ja käyttövastikepaineita.

Samalla asuntomarkkinoiden ylitarjonta piti vapaarahoitteisten vuokrien kehityksen maltillisena ja paikoin jopa laskevana. Kilpailu asiakkaista kiristyi, mikä korosti operatiivisen tehokkuuden ja kustannushallinnan merkitystä koko toimialalla.

Vastuullisuussääntely lieveni 

Vastuullisuussääntely oli voimakkaassa muutoksessa. Olimme jo aloittaneet vastuullisuusraportointiin valmistautumisen kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja siihen liittyvien raportointistandardien pohjalta, mutta muokkasimme vastuullisuustyöskentelyämme ja raportointiamme vuoden aikana tehtyjen sääntelyn kevennysten perusteella. Työstimme alan vapaaehtoisia raportointikäytäntöjä yhdessä muiden yleishyödyllisten asuntotoimijoiden kanssa.  

Sääntelyn kevennyksistä huolimatta vastuullisuuden merkitys vahvistui osana päivittäistä toimintaamme. Energiatehokkuus-, ilmasto-, kiertotalous- ja luontoteemat sekä rahoittajien ja muiden sidosryhmien tietotarpeet korostuivat ja ohjasivat yhä vahvemmin toimialan kehitystä. 

Pitkän aikavälin trendit jatkuivat 

Toimialaa muovaavat pysyvästi väestörakenteen muutokset, kuten ikääntyminen, asuntokuntien lukumäärän muuttuminen, muuttoliike ja maahanmuutto. Ne kohdistavat kysyntää erityisesti suuriin kaupunkeihin ja edellyttävät joustavia, esteettömiä ja monimuotoisia asumisratkaisuja.

Samalla ilmastonmuutos ja biodiversiteetin heikkeneminen lisäävät vaatimuksia kiinteistöjen suunnittelulle ja ylläpidolle. Energiatehokkuus, hulevesien hallinta, viilennysratkaisut, viherrakentaminen ja resurssitehokkuus korostuivat entisestään.

Teknologinen murros vahvistuu ja tekoälyn nopea kehitys vaikuttaa asiakaskokemukseen, kiinteistöjen hallintaan ja resurssien käyttöön. Samalla edistämme tietoturvaa sekä kehitämme datan laatua ja osaamista systemaattisesti.

Sivu päivitetty viimeksi: 29.4.2026