ENERGIA JA YMPÄRISTÖ

Kohti energiatehokkaampaa ja vähäpäästöisempää kiinteistökantaa

Noin 30 prosenttia omistamiemme kiinteistöjen hoitokuluista muodostuu lämmön ja sähkön hankinnasta. Kasvihuonekaasupäästöistämme valtaosa liittyy uudisrakentamiseen sekä kiinteistöjen energiankäyttöön eli ostetun sähkön ja lämmön tuotantoon, kun taas omasta toiminnastamme syntyvät suorat päästöt ovat vähäisiä.

Toimintavuonna jatkoimme ja laajensimme toimia, joilla parannamme kiinteistöjen energiatehokkuutta ja hallitsemme hiilijalanjälkeä. Painopiste oli jätehallinnan ja päästöarvioinnin kehittämisessä, sisäilman lämpötilojen optimoinnissa ja hallinnassa sekä erilaisten lämmitysmuotojen ja lämmityksen älykkäiden ohjausratkaisujen selvitys-, vertailu- ja pilotointityössä.   

Energian hintakehitys ja suojausstrategioiden merkitys  

Vuonna 2024 energiakriisi alkoi hellittää ja energian hintojen nousupaineet vähenivät. Useat kaukolämpöyhtiöt jatkoivat kuitenkin hinnankorotuksia myös toimintavuonna. Joillakin alueilla kaukolämmön hinnat pysyivät ennallaan tai jopa laskivat tuotantorakenteen kehittymisen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen myötä. Seuraamme keskimääräistä kaukolämmön hintakehitystä jatkuvasti, mutta hintataso on edelleen korkeampi kuin ennen energiakriisiä.  

Sähkömarkkinoilla hinnanvaihtelut jatkuivat toimintavuonna merkittävinä erityisesti lyhyillä aikaväleillä. Hintavaihteluihin vaikuttivat muun muassa tuuli- ja vesivoiman tuotannon vaihtelut, sähkönsiirtorajoitukset sekä sääolosuhteet. Sähkön pörssihinta on vakaantunut kriisin huippuihin verrattuna, mutta hintavaihtelut jatkuvat ja hintataso on monin osin yhä korkeampi kuin energiakriisiä edeltävinä vuosina.  

Sähköhankintamme perustuu suojaustuotteiden käyttöön. Ennen kriisiä tehtyjen suojausten ansiosta kriisin aikaiset kustannusvaikutukset pysyivät maltillisina. Toimintavuonna suojausstrategiat olivat edelleen keskeinen keino sähkökustannusten hallinnassa, vaikka markkinahintojen vaihtelu kasvoi jonkin verran.  

Energiatehokasta asumista  

Panostimme kiinteistöjen asuinolosuhteiden ja taloautomaation etävalvontaan sekä olosuhdemittauksiin perustuvaan lämmityksen säätöön. Toimintavuonna jatkoimme ja tehostimme tätä työtä, ja toimenpiteiden tuloksena vähensimme älykkäällä lämmönsäädöllä varustetuissa kohteissamme kokonaislämmönkulutusta kolme prosenttia verrattuna vuoteen 2024. 

Toimintavuonna valmistui neljä maalämmöllä varustettua asuinkohdetta. Yhdessä kohteessa toteutimme maalämmön ja kaukolämmön rinnakkain saman kokonaisuuden eri kerrostaloissa, mikä mahdollistaa lämmitysmuotojen vertailun käytännön olosuhteissa. Tavoitteenamme on arvioida molempien ratkaisujen elinkaaren aikaista teknistaloudellista kokonaisedullisuutta asuntojen sisäilman olosuhteet huomioiden. 

Vettä järkevästi, kustannukset halliten  

Toteutamme huoneistokohtaisten ja etäluettavien vesimittareiden asennukset kustannustehokkaasti. Siksi asennamme etäluettavia mittareita vain uudis- ja korjausrakentamisen sekä perusparannushankkeiden yhteydessä. Muilla toteutustavoilla asennukset kasvattaisivat merkittävästi sekä toiminnan että asukkaiden kustannuksia, ja investointien takaisinmaksuajat muodostuisivat liian pitkiksi.  

Toimintavuoden lopussa huoneistokohtaisia, etäluettavia vedenkulutusmittareita oli asennettuna 4 212 huoneistoon, mikä vastaa 18:aa prosenttia konsernin kaikista huoneistoista. Määrän odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Mittareiden myötä asukkailla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan vedenkulutukseensa, kun kulutuksen vaikutukset näkyvät suoraan asumisen kustannuksissa. 

Latausinfran tiekartta ohjaa kohti vuoden 2030 tavoitteita  

Edistimme liikenteen päästöjen vähentämistä rakentamalla sähkö- ja hybridiautojen kotilatausinfrastruktuuria. Toimintavuoden lopussa latausmahdollisuus oli 1 607 autopaikalla, mikä vastaa yli seitsemää prosenttia konsernin kaikista autopaikoista. Edellisen vuoden lopussa vastaava määrä oli 1 014 paikkaa, joten osuus on kasvanut merkittävästi ja kertoo laajamittaisesta etenemisestä latausvalmiuksien rakentamisessa. Yhtiön latausinfran tiekartan tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä latausmahdollisuus on vähintään 10 prosentilla autopaikoista. 

Varautuminen ilmastonmuutokseen   

Toteutimme ilmastoriskikartoitukset viiteen asuinkohteeseen eri puolilla Suomea. Kartoituksissa arvioidaan kohteiden altistumista ja haavoittuvuutta muun muassa sään ääri-ilmiöille sekä tunnistetaan sopeutumistoimia, joilla vahvistamme kiinteistöjen toimintavarmuutta ja asuinolosuhteiden jatkuvuutta muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Tulokset tukevat korjausvelan hallintaa, investointien priorisointia sekä varautumista esimerkiksi kuumuuteen, rankkasateisiin ja tulvariskeihin.  

Ilmastoriskien arviointi on keskeinen osa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Vuonna 2026 laajennamme kartoitukset koko kiinteistökantaan.  

Kulutuksen seurannalla säästöä  

Vuonna 2024 otimme käyttöön Granlund Manager -energian- ja kulutusseurantajärjestelmän, jonka käyttö jatkui ja vakiintui toimintavuonna. Järjestelmä on parantanut energian kulutusseurannan laatua ja tarkkuutta, sillä sähkön ja kaukolämmön kulutustiedot siirtyvät ohjelmistoon automaattisesti ja lähes reaaliaikaisesti.  

Samalla aiemmin raportoidut kulutusluvut ovat tarkentuneet, sillä osa aikaisemmasta tiedosta perustui arvioihin. Tästä johtuen asukasta kohden vuorokaudessa laskettu vedenkulutus näyttää kasvaneen vuonna 2024, vaikka todellisuudessa lukujen taustalla on mitatun datan tarkentuminen. Asukasta kohden vuorokaudessa laskettu vedenkulutus sisältää myös kiinteistössä esimerkiksi pesuun tai viheralueiden kasteluun käytetyn veden. Nykyinen raportointi pohjautuu pääosin mitattuun ja ajantasaiseen dataan.

Energian ja veden kulutus20212022202320242025
Lämmön kokonaiskulutus GWh  147,4 143,5 146,9 149,5 141,6 
Lämmön sääkorjattu kokonaiskulutus GWh 148,2 152,9 148,7 160,3 163,9 
Sähkön kokonaiskulutus GWh  34,4 35,7 35,6 37,5 39,6 
Kokonaisenergiankulutus GWh 181,8 179,2 182,5 187,0 181,1 
Vedenkäyttö milj. m³  1,24 1,29 1,29 1,66 1,75 
Energia- ja vesi-intensiteetti20212022202320242025
Lämmön sääkorjattu energiaintensiteetti kWh/hum²  120,4 120,7 114,3 116,0 109,6 
Sähkön energiaintensiteetti kWh/hum² 28,0 28,2 27,3 27,1 26,5 
Sääkorjattu kokonaisenergiankulutuksen intensiteetti kWh/hum² 148,4 148,8 141,6 143,1 136,1 
Veden kulutus huoneistoalaa kohden l/hum² 1 006,8 1 014,2 993,7 1 203,5 1 172,2 
Veden kulutus asukasta kohden vuorokaudessa l/hlö/d  94,3 95,9 92,8 114,9 116,6 
Energian kokonaiskulutus liikevaihtoon suhteutettuna GWh/M€1,040,960,910,860,77

VUONNA 2025

Jätevirrat hallintaan tiedolla

Konsernin jätevirtojen hallintaan keskittyvän kehityshankeen tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaista näkemystämme materiaaliresurssien käytöstä ja kiertotaloudesta, erityisesti jätteiden osalta. Keskityimme hankkeessa materiaalivirtoja koskevan tiedon systemaattiseen keräämiseen, yhdistämiseen ja analysointiin, mikä tukee tavoitteiden asettamista materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi.

Osana kehitystyötä otimme käyttöön kaksi uutta tietojärjestelmää, joiden avulla kokosimme aiemmin hajautuneen jätedatan yhdeksi kokonaiskuvaksi konsernin jätevirroista. Yli 700 asuntokohdetta kattava ympäristöraportointijärjestelmä kokoaa palveluntarjoajilta saatavat tiedot jätteiden määristä, koostumuksesta ja taloudellisista vaikutuksista. Hyödynnämme tietoja myös jätteen hiilijalanjäljen laskennassa ja muussa vastuullisuusraportoinnissa, mikä parantaa raportoinnin laatua ja läpinäkyvyyttä.

Tehostimme rakennus- ja purkujätteitä sekä vaarallisia jätteitä koskevaa tiedonhallintaa siirtoasiakirjaprosessilla ja sitä tukevalla järjestelmällä. Näin varmistamme sääntelyn noudattamisen ja ohjaamme toimintaamme entistä vahvemmin ajantasaisen tiedon pohjalta.

Vuonna 2026 painotamme jätevirtojen optimointia ja toiminnan tehostamista. Tavoitteiden saavuttamista tukevat henkilöstön osaamisen systemaattinen kehittäminen koulutusten avulla sekä asukkaiden tietoisuuden ja osallistumisen vahvistaminen.

KOHTI VASTUULLISEMPAA TOIMINTAA

Jätevirrat hallintaan tiedolla

Konsernin jätevirtojen hallintaan keskittyvän kehityshankeen tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaista näkemystämme materiaaliresurssien käytöstä ja kiertotaloudesta, erityisesti jätteiden osalta. Keskityimme hankkeessa materiaalivirtoja koskevan tiedon systemaattiseen keräämiseen, yhdistämiseen ja analysointiin, mikä tukee tavoitteiden asettamista materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi.

Osana kehitystyötä otimme käyttöön kaksi uutta tietojärjestelmää, joiden avulla kokosimme aiemmin hajautuneen jätedatan yhdeksi kokonaiskuvaksi konsernin jätevirroista. Yli 700 asuntokohdetta kattava ympäristöraportointijärjestelmä kokoaa palveluntarjoajilta saatavat tiedot jätteiden määristä, koostumuksesta ja taloudellisista vaikutuksista. Hyödynnämme tietoja myös jätteen hiilijalanjäljen laskennassa ja muussa vastuullisuusraportoinnissa, mikä parantaa raportoinnin laatua ja läpinäkyvyyttä.

Tehostimme rakennus- ja purkujätteitä sekä vaarallisia jätteitä koskevaa tiedonhallintaa siirtoasiakirjaprosessilla ja sitä tukevalla järjestelmällä. Näin varmistamme sääntelyn noudattamisen ja ohjaamme toimintaamme entistä vahvemmin ajantasaisen tiedon pohjalta.

Vuonna 2026 painotamme jätevirtojen optimointia ja toiminnan tehostamista. Tavoitteiden saavuttamista tukevat henkilöstön osaamisen systemaattinen kehittäminen koulutusten avulla sekä asukkaiden tietoisuuden ja osallistumisen vahvistaminen.

Suunnitteluohjeet tukevat vastuullista ja ilmastokestävää uudisrakentamista

Otimme kevään ja syksyn 2025 aikana käyttöön uudistetut uudiskohteiden suunnitteluohjeet, jotka ohjaavat asuinkohteiden suunnittelua entistä vahvemmin energiatehokkuuden ja ilmastonmuutokseen varautumisen, mutta myös muiden vastuullisuusseikkojen näkökulmista. Ohjeet muodostavat yhtenäisen ja koko konserniamme koskevan toimintamallin, jonka tavoitteena on pitkäikäinen, vähähiilinen ja käyttövaiheessa energiatehokas rakennuskanta.

Suunnitteluohjeissa korostuvat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Rakennusten energiatehokkuudelle on asetettu korkeat tavoitteet. Ohjeet ohjaavat valitsemaan elinkaaritaloudellisesti optimaalisia ratkaisuja, kuten lämmitysjärjestelmiä, paikallista uusiutuvan energian tuotantoa ja älykkäitä energianhallintaratkaisuja. Samalla kehitämme energian mittausta ja seurantaa, jotta kulutusta voidaan hallita ja optimoida rakennusten koko elinkaaren ajan.

Ilmastonmuutokseen varautuminen on sisällytetty suunnitteluun kattavasti. Ohjeissa painotetaan sisälämpötilojen hallintaa, rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta ja hule- ja tulvavesien hallintaa. Lisäksi piha- ja ulkoalueiden suunnittelua ohjaamme luonnon monimuotoisuuden ja luonnonmukaisten ratkaisujen suosimisen suuntaan. Näin tuemme kaupunkiympäristön luonnon monimuotoisuutta.

Uudistetut suunnitteluohjeet vahvistavat tavoitteitamme kehittää laadukkaita, vastuullisia ja tulevaisuuden ilmasto-olosuhteet huomioivia asuinkohteita sekä varmistaa rakennusten hyvä toimivuus ja kohtuulliset käyttökustannukset pitkällä aikavälillä.

KOHTI VASTUULLISEMPAA TOIMINTAA

Suunnitteluohjeet tukevat vastuullista ja ilmastokestävää uudisrakentamista  

Otimme kevään ja syksyn 2025 aikana käyttöön uudistetut uudiskohteiden suunnitteluohjeet, jotka ohjaavat asuinkohteiden suunnittelua entistä vahvemmin energiatehokkuuden ja ilmastonmuutokseen varautumisen, mutta myös muiden vastuullisuusseikkojen näkökulmista. Ohjeet muodostavat yhtenäisen ja koko konserniamme koskevan toimintamallin, jonka tavoitteena on pitkäikäinen, vähähiilinen ja käyttövaiheessa energiatehokas rakennuskanta.

Suunnitteluohjeissa korostuvat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Rakennusten energiatehokkuudelle on asetettu korkeat tavoitteet. Ohjeet ohjaavat valitsemaan elinkaaritaloudellisesti optimaalisia ratkaisuja, kuten lämmitysjärjestelmiä, paikallista uusiutuvan energian tuotantoa ja älykkäitä energianhallintaratkaisuja. Samalla kehitämme energian mittausta ja seurantaa, jotta kulutusta voidaan hallita ja optimoida rakennusten koko elinkaaren ajan.

Ilmastonmuutokseen varautuminen on sisällytetty suunnitteluun kattavasti. Ohjeissa painotetaan sisälämpötilojen hallintaa, rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta ja hule- ja tulvavesien hallintaa. Lisäksi piha- ja ulkoalueiden suunnittelua ohjaamme luonnon monimuotoisuuden ja luonnonmukaisten ratkaisujen suosimisen suuntaan. Näin tuemme kaupunkiympäristön luonnon monimuotoisuutta.

Uudistetut suunnitteluohjeet vahvistavat tavoitteitamme kehittää laadukkaita, vastuullisia ja tulevaisuuden ilmasto-olosuhteet huomioivia asuinkohteita sekä varmistaa rakennusten hyvä toimivuus ja kohtuulliset käyttökustannukset pitkällä aikavälillä.

Päästölaskenta ohjaa päästövähennystoimia

Toimintavuonna kehitimme kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa merkittävästi ja raportoimme ensimmäistä kertaa toimintamme Scope 1–3 -päästöjen kokonaismäärän vuosien 2024 ja 2025 osalta.

Tarkentunut laskenta parantaa ymmärrystämme päästövaikutusten syntymisestä ja samalla auttaa kohdentamaan päästövähennystoimenpiteemme sinne, missä niillä on suurin vaikutus. Samalla se tukee järkevimpien ratkaisujen valintaa kustannustehokkuuden ja investointien takaisinmaksuaikojen näkökulmasta.

Pyrimme vähentämään päästöjä ensisijaisesti omilla ratkaisuillamme emmekä esimerkiksi ostamalla hankkimaamme energiaan alkuperätakuita.

KOHTI VASTUULLISEMPAA TOIMINTAA

Päästölaskenta ohjaa päästövähennystoimia

Toimintavuonna kehitimme kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa merkittävästi ja raportoimme ensimmäistä kertaa toimintamme Scope 1–3 -päästöjen kokonaismäärän vuosien 2024 ja 2025 osalta.

Tarkentunut laskenta parantaa ymmärrystämme päästövaikutusten syntymisestä ja samalla auttaa kohdentamaan päästövähennystoimenpiteemme sinne, missä niillä on suurin vaikutus. Samalla se tukee järkevimpien ratkaisujen valintaa kustannustehokkuuden ja investointien takaisinmaksuaikojen näkökulmasta.

Pyrimme vähentämään päästöjä ensisijaisesti omilla ratkaisuillamme emmekä esimerkiksi ostamalla hankkimaamme energiaan alkuperätakuita.

Luonnonläheistä ja kestävää asumista Espoon Mankkaalla  

Merkittävä asuinhankkeemme Espoon Mankkaalla Sepänkallion uudella asuinalueella koostuu neljästä asuntokohteesta ja käsittää yhteensä 356 asuntoa. Kokonaisuus tarjoaa kohtuuhintaisia koteja luonnonläheisessä ympäristössä hyvien liikenneyhteyksien ja keskeisten Espoon palveluiden tuntumassa.

Panostimme hankkeessa kestävään rakentamiseen ja luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen. Osa tonteista on säilytetty luonnontilaisena, ja piha-alueilla alueilla hyödynsimme kunttaa ja niittyjä biodiversiteetin tukemiseksi. Ratkaisut vahvistavat alueen ekologista laatua ja luovat viihtyisän asuinympäristön.

Sepänkallion kortteli toimii myös energiaratkaisujen vertailukohteena. Kaksi rakennuksista lämpenee maalämmöllä ja kaksi kaukolämmöllä. Maalämpö mahdollistaa lisäksi asuntojen kesäaikaisen viilennyksen, joka kuuluu kaikkiin koteihin. Viilennykseen tarvittava sähkö tuotetaan rakennusten katoille asennetuilla aurinkosähkövoimaloilla. Kokonaisuus tuottaa arvokasta käytännön tietoa eri lämmitysratkaisujen toimivuudesta.

Asunnot on suunniteltu erilaisiin elämäntilanteisiin. Laadukkaat materiaalit, lasitetut parvekkeet ja vesikiertoinen lattialämmitys lisäävät asumismukavuutta. Korttelissa on yhteensä 265 autopaikkaa, joista 62 on varustettu sähköautojen latausmahdollisuudella.

KOHTI VASTUULLISEMPAA TOIMINTAA

Luonnonläheistä ja kestävää asumista Espoon Mankkaalla  

Merkittävä asuinhankkeemme Espoon Mankkaalla, Sepänkallion uudella asuinalueella, koostuu neljästä asuinkohteesta ja käsittää yhteensä 356 asuntoa. Kokonaisuus tarjoaa kohtuuhintaisia koteja luonnonläheisessä ympäristössä, hyvien liikenneyhteyksien ja keskeisten Espoon palveluiden tuntumassa.

Panostimme hankkeessa kestävään rakentamiseen ja luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen. Osa tonteista on säilytetty luonnontilaisena, ja piha-alueilla alueilla hyödynsimme kunttaa ja niittyjä biodiversiteetin tukemiseksi. Ratkaisut vahvistavat alueen ekologista laatua ja luovat viihtyisän asuinympäristön.

Sepänkallion kortteli toimii myös energiaratkaisujen vertailukohteena. Kaksi rakennuksista lämpenee maalämmöllä ja kaksi kaukolämmöllä. Maalämpö mahdollistaa lisäksi asuntojen kesäaikaisen viilennyksen, joka kuuluu kaikkiin koteihin. Viilennykseen tarvittava sähkö tuotetaan rakennusten katoille asennetuilla aurinkosähkövoimaloilla. Kokonaisuus tuottaa arvokasta käytännön tietoa eri lämmitysratkaisujen toimivuudesta.

Asunnot on suunniteltu erilaisiin elämäntilanteisiin, ja laadukkaat materiaalit, lasitetut parvekkeet ja vesikiertoinen lattialämmitys lisäävät asumismukavuutta. Korttelissa on yhteensä 265 autopaikkaa, joista 62 on varustettu sähköautojen latausmahdollisuudella.

Arkea ja arvoa Soukonlahdenkaarella  

Pirkkalan Turrissa sijaitseva Soukonlahdenkaari 25 on kesällä 2025 valmistunut energialuokan A asumisoikeuskohde. Kohde koostuu viisikerroksisesta asuinkerrostalosta, jossa on yhteensä 51 huoneistoa. Suunnittelussa painotimme energiatehokkuutta, asumisviihtyvyyttä ja pitkäikäisiä ratkaisuja.  

Rakennuksen lämmitys perustuu maalämpöön, ja kiinteistön sähköntarvetta täydennetään aurinkosähköjärjestelmällä. Ratkaisut vähentävät ostettavan energian tarvetta ja tukevat kohtuullisia käyttökustannuksia. Käyttövesi lämmitetään maalämmöllä, ja kesäaikana asunnoissa hyödynnetään maakylmää tuloilman viilennyksessä. 

Asunnoissa on vesikiertoinen lattialämmitys, joka lisää asumismukavuutta ja mahdollistaa joustavan kalustamisen. Pintamateriaalit on valittu kestävyyden ja helppohoitoisuuden näkökulmasta. Keittiöt on varustettu laadukkailla kalusteilla ja integroiduilla kodinkoneilla. Kaikissa huoneistoissa on lasitettu parveke, ja valtaosassa myös oma sauna. 

Kohde tarjoaa asukkailleen turvallisen ja viihtyisän piha-alueen sekä yhteisiä tiloja, kuten pesulan, kuivaushuoneen ja kerhotilan. Soukonlahdenkaari 25 edustaa yhtiön tavoitteita kehittää laadukkaita energiatehokkaita ja pitkäjänteisesti hoidettavia asumisratkaisuja kasvavilla asuinalueilla.

KOHTI VASTUULLISEMPAA TOIMINTAA

Arkea ja arvoa Soukonlahdenkaarella  

Pirkkalan Turrissa sijaitseva Soukonlahdenkaari 25 on kesällä 2025 valmistunut energialuokan A asumisoikeuskohde. Kohde koostuu viisikerroksisesta asuinkerrostalosta, jossa on yhteensä 51 huoneistoa. Suunnittelussa painotimme energiatehokkuutta, asumisviihtyvyyttä ja pitkäikäisiä ratkaisuja.  

Rakennuksen lämmitys perustuu maalämpöön, ja kiinteistön sähköntarvetta täydennetään aurinkosähköjärjestelmällä. Ratkaisut vähentävät ostettavan energian tarvetta ja tukevat kohtuullisia käyttökustannuksia. Käyttövesi lämmitetään maalämmöllä, ja kesäaikana asunnoissa hyödynnetään maakylmää tuloilman viilennyksessä. 

Asunnoissa on vesikiertoinen lattialämmitys, joka lisää asumismukavuutta ja mahdollistaa joustavan kalustamisen. Pintamateriaalit on valittu kestävyyden ja helppohoitoisuuden näkökulmasta. Keittiöt on varustettu laadukkailla kalusteilla ja integroiduilla kodinkoneilla. Kaikissa huoneistoissa on lasitettu parveke, ja valtaosassa myös oma sauna. 

Kohde tarjoaa asukkailleen turvallisen ja viihtyisän piha-alueen sekä yhteisiä tiloja, kuten pesulan, kuivaushuoneen ja kerhotilan. Soukonlahdenkaari 25 edustaa yhtiön tavoitteita kehittää laadukkaita, energiatehokkaita ja pitkäjänteisesti hoidettavia asumisratkaisuja kasvavilla asuinalueilla.

Uusi Hiedanrannan kaupunginosa käynnistyy kiertotalouden ratkaisuilla

Olemme mukana yhteistyössä Skanskan kanssa rakentamassa Tampereen Hiedanrantaan uutta ja aikaa kestävää kaupunginosaa, jossa vastuullisuus näkyy sekä kaupunkikehittämisessä että konkreettisissa rakennusratkaisuissa. Pohjoiskortteleihin nousevan Hiedanrannan ensimmäisen asuinkerrostalon peruskivi muurattiin syyskuussa 2025. Rakennutamme kohteeseen 40 asumisoikeusasuntoa, jotka valmistuvat syksyllä 2026.   

Kohteen vastuullisuus konkretisoituu kytköksenä EU-rahoitteiseen ReCreate-tutkimushankkeeseen, jossa pilotoidaan betonielementtien uudelleenkäyttöä uudisrakentamisessa. ReCreate-hankkeessa on kehitetty toimintamalleja, joiden avulla elementtejä voidaan irrottaa ehjinä ja hyödyntää uudelleen osana uusia rakennuksia. Rakennuksessa on toteutettu ReCreate-hankkeen minipilotti, jossa on hyödynnetty uudelleenkäytettyjä betonipalkkeja, -pilareita ja ontelolaattoja, jotka ovat peräisin Tampereen keskustassa sijainneesta 1980-luvun toimistorakennuksesta. Näin voimme vähentää uusien raaka-aineiden käyttöä ja rakentamisen ympäristökuormitusta.  

Tavoittelemme yhdessä Skanskan kanssa kohteelle Rakennustiedon ympäristöluokitusta. Lisäksi Hiedanrannan Pohjoiskortteleille myönnettiin huhtikuussa kansainvälinen BREEAM Communities -aluesertifikaatti, joka kertoo kestävästä kaupunkikehittämisestä ja vastuullisesta kaupunginosasuunnittelusta.  

Hiedanrannan kohde on meille konkreettinen esimerkki siitä, miten kohtuuhintainen asumisoikeusrakentaminen voidaan yhdistää laatuun, resurssiviisauteen ja kiertotalouden ratkaisuihin. Hanke merkitsee meille askelta kohti vähähiilisempää rakentamista ja kestävämpää asuinympäristöä.

KOHTI VASTUULLISEMPAA TOIMINTAA

Uusi Hiedanrannan kaupunginosa käynnistyy kiertotalouden ratkaisuilla

Olemme mukana yhteistyössä Skanskan kanssa rakentamassa Tampereen Hiedanrantaan uutta, kestävää kaupunginosaa, jossa vastuullisuus näkyy sekä kaupunkikehittämisessä että konkreettisissa rakennusratkaisuissa. Pohjoiskortteleihin nousevan Hiedanrannan ensimmäisen asuinkerrostalon peruskivi muurattiin syyskuussa 2025. Rakennutamme kohteeseen 40 asumisoikeusasuntoa, jotka valmistuvat syksyllä 2026.   

Kohteen vastuullisuus konkretisoituu kytköksenä EU-rahoitteiseen ReCreate-tutkimushankkeeseen, jossa pilotoidaan betonielementtien uudelleenkäyttöä uudisrakentamisessa. ReCreate-hankkeessa on kehitetty toimintamalleja, joiden avulla elementtejä voidaan irrottaa ehjinä ja hyödyntää uudelleen osana uusia rakennuksia. Rakennuksessa on toteutettu ReCreate-hankkeen minipilotti, jossa on hyödynnetty uudelleenkäytettyjä betonipalkkeja, -pilareita ja ontelolaattoja, jotka ovat peräisin Tampereen keskustassa sijainneesta 1980-luvun toimistorakennuksesta. Näin voimme vähentää uusien raaka-aineiden käyttöä ja rakentamisen ympäristökuormitusta.  

Tavoittelemme yhdessä Skanskan kanssa kohteelle Rakennustiedon ympäristöluokitusta. Lisäksi Hiedanrannan Pohjoiskortteleille myönnettiin huhtikuussa kansainvälinen BREEAM Communities -aluesertifikaatti, joka kertoo kestävästä kaupunkikehittämisestä ja vastuullisesta kaupunginosasuunnittelusta.  

Hiedanrannan kohde on meille konkreettinen esimerkki siitä, miten kohtuuhintainen asumisoikeusrakentaminen voidaan yhdistää laatuun, resurssiviisauteen ja kiertotalouden ratkaisuihin. Hanke merkitsee meille askelta kohti vähähiilisempää rakentamista ja kestävämpää asuinympäristöä.

Jatka lukemista

Liiketoiminta

Asuminen

Sivu päivitetty viimeksi: 29.4.2026