Helena ja Seppo Savikko kaipasivat eläkkeelle jäätyään maisemanvaihdosta. Pariskunta oli lomamatkallaan ihastunut Ouluun, ja päättikin reilu viisi vuotta sitten tehdä elämänmuutoksen ja muuttaa 600 kilometriä pohjoisemmaksi.
Kaupungin myötä vaihtui muutakin. Vantaalla Savikoilla oli omistusasunto, nyt he muuttivat asumisoikeusasuntoon. Myös kolmio muuttui kaksioksi. – Pelotti hirveästi lähteä, se on niin iso homma. Muutto sujui kuitenkin hyvin, ja oli tosi kivaa, Helena muistelee.
Paikkakunnan vaihto ei ole kaduttanut Savikkoja. – Tässä on luonto lähellä, ja Oulu on puhdas kaupunki. Nykyään ei ole enää tehtaiden aiheuttamaa hajuongelmaakaan, joka joskus aiemmin häiritsi. Ja on tämä niin nätti kaupunki. En usko, että muutamme Oulusta enää mihinkään, Seppo pohtii. Helenan mielestä Oulun parhaita puolia on Nallikarin alue, meren läheisyys ja kompakti koko. – Keskustassa kaikki on lähellä toisiaan pienellä alueella. Täällä on kaikki tarvittava, ei tarvitse olla Helsingin kokoinen paikka, Helena toteaa.
Oulun etuihin kuuluu Savikoiden näkökulmasta myös sijainti. – Olemme molemmat kotoisin Kainuusta ja siellä asuu sukulaisia, joten tästä on lyhyt matka sinne. Oulusta on huomattavasti Vantaaseen verrattuna lyhyempi matka myös Lappiin, jossa Savikot mielellään lomailevat.
Huoleton asumisoikeusasunto
Asumisoikeusasunnot eivät olleet Savikoille tuttuja, ennen kuin he alkoivat itse tutustua niihin muuttoaikeiden myötä. – Jotkut sanoivat, että hullut, miksi nyt sellaiseen menette. Mutta en itse löytänyt mitään syytä miksi ei. Onhan tämä parempi ja edullisempi kuin vuokra-asunto. Ja on kuitenkin vähän omaa rahaa sisällä, jonka saa varmasti pois sitten kun haluaa. Vähän kuin omistusasunto, Helena pohtii asumisoikeusasumisen etuja. – Ja onhan tämän helppoa asumista. Jos joku menee rikki, otat vaan yhteyttä huoltoon ja he korjaavat, Seppo jatkaa.
Asumisoikeusasumisen etuna on Savikoiden mielestä myös taloudellinen ennustettavuus. – Asumisoikeusasunnossa tietää koko ajan minkä verran rahaa menee: se on se vastike ja se on siinä. Omistusasunnossa tulee aina korjauksia ja muuta, jotka joutuu itse maksamaan, Helena toteaa. Muuttoa omistusasunnosta asoon puolsi myös se, että Savikoiden vanhassa asunnossa oli putkiremontti tulossa. – Omistusasunnossa yhtiövastike nousee, kun tulee remontteja. Kalliimmaksi omassa asunnossa asuminen tulee ja vastuuta on paljon enemmän, Seppo pohtii. – Ja se on ollut mukava, että vastike ei ole kovin paljon noussut, Helena kehuu.
Pohdinnassa remontointi
Sepon ja Helenan asumisoikeuskoti löytyi Alppilan Muottikadulta vuonna 2009 rakennetusta talosta. – Meitä ennen tässä oli asunut vain yksi asukas. Tykkäsin siitä, kun tämä oli melkein uusi, Helena toteaa. Uuden asunnon tuntua lisäsi se, että Savikot saivat TA:lta maalarinpaketin ja maalasivat itse kaikki seinät. – Oli kiva maalata, kun sai sitten tavallaan puhtaasta aloittaa, Helena toteaa.
Seppo on hieman miettinyt kylpyhuoneen remontoimista. – Olisi kiva, jos kylppärin lattiakin olisi laatoitettu. Sitä ollaan suunniteltu, jos siellä jotain pientä tekisi, Seppo pohtii. Asumisoikeusasuntoa on mahdollista kiinteistömanagerin luvalla remontoida mieleisekseen. Kylpyhuoneen laatoitus ja muut vaativat työt täytyy teettää ammattilaisella ja valvoa asianmukaisesti. Asunnon tasoa nostavista muutostöistä on mahdollista myös saada hyvitystä poismuuton yhteydessä.
Rauhallinen ja luonnonläheinen Alppila
Savikot ovat todella tyytyväisiä asuntonsa sijaintiin Alppilassa. – Luonto on lähellä, ja tämä on rauhallista seutua. Kulkuyhteydet on hyvät, ja lähikauppakin löytyy, Seppo summaa Alppilan etuja. – Täällä on montakin kauppaa, ja alue kehittyy koko ajan ja kauppoja tulee lisää, Helena jatkaa. Alppilassa on myös terveyskeskus sekä päiväkoteja ja koulut alakoulusta lukioon saakka. – Sitä mietimme aluksi, että häiritseekö vierestä kulkeva junarata, mutta ei sitä joka päivä edes kuule. Se on oikeastaan kivakin katsella ohi meneviä junia, Helena miettii. – Vielä kun olisi merinäköala niin tämä olisi täydellinen paikka, hän nauraa.
Toiveena savuton talo
Sekä Helena että Seppo ovat nuoruudessaan tupakoineet, mutta molemmat ovat lopettaneet sen jo vuosia sitten. – Sitä ei silloin tajunnutkaan, kuinka tupakanhaju häiritsee muita. Naapuri polttaa tupakkaa parvekkeella ja se kyllä häiritsee, Helena toteaa. Helena ja Seppo ovat tyytyväisiä siitä, että tupakointi parvekkeella on vuoden 2019 alusta alkaen ollut kiellettyä TA:n asumisoikeusasunnoissa. Kielto ei kuitenkaan koske asukkaita, joiden sopimus on alkanut ennen vuotta 2019. – Tupakoinnin kieltäminen parvekkeella oli tosi hyvä ratkaisu. Osa asukkaista käykin pihalla tupakalla, Helena kehuu.
TA:n tavoitteena on, että kaikki talot muuttuvat vähitellen sopimusten uusimisen myötä savuttomiksi. Siihen voi kuitenkin kulua useita vuosia. Kaikki uudet talot ovat kuitenkin heti valmistuttuaan täysin savuttomia. – Olemmekin vähän katselleet, jos muuttaisimme uuteen savuttomaan taloon. Mutta tämän on niin hyvällä paikalla, että ei tästä ihan helpolla muuteta, Seppo toteaa.
Savikoiden kissat, Einari ja Onni, viihtyvät lasitetulla parvekkeella.
Lue lisää:
Asuntokohtaiset lisä- ja muutostyöohjeet
