Elämisen ja asumisen tarpeiden muuttuessa myös kodin merkitys kasvaa

Anne Virkki on asunut nykyisessä TA:n asumisoikeusasunnossa Lahden Jalkarannan asuinalueella 16 vuotta. Elämäntilanteen muuttuessa myös koti ja asumisen esteettömyys saivat uuden merkityksen.

– Sairastuin 2,5 vuotta sitten hermo-lihasliitossairauteen, minkä seurauksena jäin myös työelämästä pois. Elämäntilanteeni muutoksen myötä kodin ja asumisen esteettömyyden merkitys on kasvanut entisestään, Anne Virkki kertoo.

Esteettömyydellä tarkoitetaan perinteisesti kaikkien ihmisten huomioon ottamista fyysisessä ympäristössä, kuten rakennetun ympäristön suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Esteettömyydellä tuetaan myös vammaisten henkilöiden mahdollisimman suurta omatoimisuutta ja osallisuutta yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tätä tavoitetta tukee myös unionin esteettömyysdirektiivi.

Esteettömyys mahdollistaa ihmisen asumisen valitsemassaan paikassa

Yksittäinen rakennus tai ympäristö on esteetön silloin, kun se on käyttäjille miellyttävä, turvallinen ja toimiva ja, kun rakennuksen kaikkiin tiloihin on helppo päästä. Annen kotona Tarjantie 75:ssä asunnon esteettömyys muodostuu muun muassa riittävän leveistä oviaukoista, turhien tasoerojen välttämisestä sekä riittävän suuresta eteistilasta ja keittiöstä.

– Sairauteni vuoksi hyödynnän liikkumiseen sähköpyörätuolia ja rollaattoria, mikä edellyttää liikkumistilaa. Asunnon mitoitukset ja neliöt määrittävät paljon sitä, miten asunnossa pystyy liikkumaan.

TA:n uudet asunnot suunnitellaan lähtökohtaisesti esteettömiksi tai vähintään siten, että esteettömyys on mahdollista toteuttaa myöhemmin. Annen mielestä hänen asunnossaan esteettömyys on otettu huomioon hyvin.

– Koen, että asuntoni oli jo sen rakennusvaiheessa suunniteltu melko esteettömäksi. En ole myöskään havainnut sairastumiseni jälkeen asunnossani sen suurempia esteettömyyshaittoja, vaan pääsen liikkumaan eri tiloihin hyvin pyörätuolin ja rollaattorin avulla.

Asuinympäristön muutostyöllä edistettiin rakennuksen esteettömyyttä ja asumisen yhdenvertaisuutta entisestään

Yksittäiseksi isommaksi asuinympäristön esteettömyyden puutteeksi Anne mainitsee rakennuksen ulko-oven ja sen edessä olevan betonitason.

– Rakennuksen ulko-ovi oli todella raskas, minkä vuoksi en saanut sitä itse avattua. Lisäksi oven edessä sijaitsevan betonitason kynnys aiheutti ongelmia, Anne muistelee.

Anne vei havaitsemansa esteettömyyshaitan eteenpäin neurologian kuntoutusohjaajalle ja fysioterapeutille, jotka arvioivat tilanteen ja tekivät siitä lausunnon Lahden vammaispalveluille.

– Lahden vammaispalvelusta tultiin tekemään tilanteesta arvio ja lausunto, joka välitettiin edelleen eteenpäin Tarjantien kiinteistömanagerille.

Arviointi-, lausunto- ja lupaprosessin jälkeen alakertaan tultiin asentamaan sähköinen ovi, jonka Anne saa nyt avattua sähköavaimella. Tämän lisäksi ulko-oven edessä olevaan betonitasanteeseen lyötiin metalliliuska helpottamaan liikkumista. Muutostöiden kustannukset menivät vammaispalveluiden kautta.

– Esteettömyyttä koskevat muutostyöt tehdään vamman ja tarpeen mukaan. Olen todella kiitollinen TA:lle ja kiinteistömanagerille nopeasta palvelusta, nyt pystyn liikkumaan ja käymään kaupassa omatoimisesti.

Kokemukset esteettömyydestä eroavat eri asuntojen välillä

Ennen nykyistä Tarjantien asumisoikeusasuntoa Anne on asunut vuokra-asunnoissa. Hänen mukaansa asuntojen välillä on havaittavissa selkeitä eroja esteettömyyteen liittyen.

– Kokemukseni esteettömyydestä nykyisen asuntoni ja aiempien asuntojeni välillä eroaa ihan ehdottomasti. Vanhemmissa asunnoissa esteettömyyttä ei ole huomioitu samalla tavalla, mikä näkyy esimerkiksi hissien koossa ja erilaisten tasojen korkeuseroissa, Anne summaa.

Anne on asunut asunnossaan nyt 16 vuotta, eikä hänellä ole tällä hetkellä tarvetta muutostöille asunnossa. Esteettömät ratkaisut asunnossa ja rakennuksen yhteistiloissa sekä niiden muunneltavuus ovat mahdollistaneet Annelle sen, että asunnossa on ollut mahdollista asua myös elämäntilanteen muuttuessa.

– Olen ollut niin tyytyväinen asuntooni ja tehtyihin muutoksiin asumisen esteettömyyteen liittyen. Toivon, että saan asua täällä mahdollisimman pitkään.

Katso Tarjantien asumisoikeusasunnot!

Ajankohtaista

Asumisen TAlkshow -podcast: Näin voit vaikuttaa oman talosi asioihin 

Uusia vuokra-asuntoja Nokialle – asukashaku on alkanut

Asumisoikeusasumisessa käyttövastikkeen lisäksi kannattaa tutustua kodin tarjoajan taloudenpitoon 

Huolettoman asumisen -illat: Tule mukaan ja tutustu asumisoikeusasumiseen

Miten syntyy toimiva ja viihtyisä yhteispiha?  

Jo ensiaskeleilla tiesimme– meidän kotimme on Hakekadulla

Asumisen TAlkshow -podcast: Marja-Leenan matka omakotitalosta ASO-kotiin 

Uusia vuokra-asuntoja Haukiputaalle – asukashaku on alkanut

Naantalin keskustakorttelin rakentaminen jatkuu – Asunto Oy Naantalin Estellen rakentaminen alkaa

Vuokrakohteistamme tulee savuttomia 1.10.2026 alkaen

Asumisen TAlkshow -podcast: Uudiskohteen suunnittelu – näin syntyy toimiva koti

Asumisen Talkshow -podcast: Kierrätys arjen asumisessa 

TA-lehti 2026 on julkaistu: uusia koteja, asumisen tarinoita ja inspiraatiota arkeen

Esittelyssä Hanna Haapalahti, TA-Asumisoikeus Oy:n hallituksen uusi asukasjäsen

Kierrätys on osa toimivaa asumista

Aura Rakennus Länsi-Suomi Oy toteuttaa TA-Yhtymä Oy:lle omakehitteisen asuinkerrostalokohteen KVR-urakkana.

Aura Rakennus Länsi-Suomi Oy on aloittanut uuden asuinkerrostalon rakentamisen Turun Herttuankulmaan

TA:n kodeissa viihdytään – 82 prosenttia asukkaista arvioi asumisviihtyvyytensä hyväksi tai kiitettäväksi

ASO-asunnon voi saada nopeastikin – näin löydät ja haet sinulle sopivan kodin 

Asumisen TAlkshow -podcast: Turvallisuus kodeissamme – mitä jokaisen asukkaan pitäisi tietää? 

Vehreä kattoterassi.

TA:n kodit suunnitellaan hyvää arkea varten

ASO- eli asumisoikeusasunnon rahoitus – nämä asiat sinun kannattaa tietää siitä

Tilaamalla TA:n uutiskirjeen saat ensimmäisenä tiedon uusista asunnoista, tapahtumista ja eduista.