Noora ja Kai Salo muuttivat kerrostalokaksiosta tilavaan yli sadan neliön asumisoikeusrivitaloon vuoden 2014 alussa. Sopiva asunto löytyi Karhusuolta, Miilukallio 2:sta.
Tyylitietoinen pariskunta halusi kuitenkin asunnosta enemmän itsensä näköisen. – Asunnon pohjaratkaisu ja sijainti olivat hyvät, mutta keittiö ja kylpyhuoneet eivät olleet ihan mieleisiämme. Tiesimme kuitenkin jo hakuvaiheessa, että asumisoikeusasuntoa on mahdollista remontoida, Noora kertoo.
Asumisoikeusasukas voi tehdä tai teettää asunnon sisätiloissa kohtuullisia asumistasoa parantavia muutostöitä. Kaikkiin muutostöihin tulee kuitenkin pyytää ensin lupa kiinteistömanagerilta. – Suhtaudumme muutostyöanomuksiin aina positiivisesti, ja mikäli ehdotettavat muutostyöt ovat ohjeidemme mukaisia, lupa pääsääntöisesti annetaan, kertoo kiinteistöpäällikkö Aki Baarman.
Salojen remonttipäätöstä helpotti se, että Kai työskentelee keittiösuunnittelijana. – Kai oli ollut vasta noin vuoden keittiöliikkeessä töissä, kun muutimme ja oma keittiömme oli vähän kuin harjoituskappale, Noora nauraa. Harjoitustyöltä keittiö ei tosin näytä. Mustat alakaapit, valkoiset laminaattitasot ja valkoiset yläkaapit muodostavat upean kokonaisuuden. Keraaminen liesi ja tyylikkäät yksityiskohdat viimeistelevät ilmeen.
Salojen keittiöremontti maksoi töineen joitakin tuhansia euroja. – Meitä ei haitannut maksaa remonttia itse, sillä itsellemmehän sen teimme. Ja jos joskus muutamme pois, saamme remontista mahdollisesti hyvitystä, Noora Toteaa. Asukas voi myös hakea verottajalta kotitalousvähennystä itse teettämästään kunnossapito- tai perusparannustyöstä, kuten keittiö- tai kylpyhuoneremontista.
Mahdollisuus saada hyvitystä
Asumisoikeusasukas voi saada asunnosta luopuessaan korvausta sellaisista lisä- ja muutostöistä, jotka vielä luovutushetkellä parantavat asunnon asuttavuutta. – Muutostyöhyvityksen ehtona on, että remonttiin on saatu kiinteistömanagerilta kirjallinen lupa. Kirjallinen lupa tarvitaan, vaikka hyvitystä ei myöhemmin haettaisikaan, Baarman muistuttaa.
Korvauksen arvo määräytyy aiheutuneiden kustannusten, töiden ajankohdan ja muutostyöstä saatavan hyödyn mukaan.– Parannukseksi ei katsota hyväkuntoisen pinnoitteen tai kalusteen vaihtamista toiseen vastaavaan vain tyyliseikoista johtuen, Baarman toteaa.
Huonokuntoisen materiaalin kuten esimerkiksi lattian tai portaiden korvaaminen uudella tai kunnostaminen katsotaan kunnossapitotyöksi, josta asukas voi saada korvauksen jo asumisaikana, jos korvauksesta on sovittu etukäteen. – Asukkaan ei siis tarvitse muuttaa pois pitkäaikaisesta kodistaan, jos vanha muovimatto on mennyt rikki ja hän haluaa tilalle laminaatin. Tällöin asukas saa yleensä tehdä tai teettää remontin ja hänen on mahdollista saada materiaalit tai mahdollisesti korvaus jo asumisaikanaan, Baarman muistuttaa. Kunnossapitotyö on siis eri asia kuin luovutushinnassa huomioitava parannus.
Vaativat muutostyöt vaativat ammattilaista
Vaativat muutostyöt täytyy aina teettää ammattiurakoitsijalla. – Meilläkin remontin ehtona oli, että putkimiehen piti olla TA:n suosittelema, Noora muistelee. Kai purki ja asensi keittiökaapit itse, mutta ammattilaista tarvittiin putki- ja sähkötöihin. Remontin valmistuttua kiinteistömanageri kävi tarkistamassa työn jäljen ja hyväksyi remontin.
Salojen tekemässä remontissa keittiön kaappien määrä hieman väheni. – Vaikka kaappeja on määrällisesti vähemmän, mahtuu niihin enemmän tavaraa muun muassa leveiden ja kestävien vetolaatikoiden ansiosta, Noora toteaa. Kaappien määrää vähentämällä keittiöstä tuli avarampi. – Kyllä tästä tuli tosi toimiva. Aluksi minua hieman häiritsi, että astiankuivauskaappi puuttuu, mutta sellaistahan tanskalainen nykydesign on, Noora naurahtaa. Saloilla on astianpesukone, joka kuivaa astiat, ja käsin tiskattavat astiat mahtuvat hyvin kuivumaan työtasolla pyyhkeen päällä.
Salot ovat lisänneet säilytyskalusteita myös vessaan, kylpyhuoneeseen ja eteiseen. – Seuraava remonttihomma meillä on seinän maalaus, Noora naurahtaa ja näyttää lastenhuonetta, jonka seinään perheen lapset ovat piirtäneet.
Parvekelasit saa asentaa, mutta ulko-ovea ei saa vaihtaa
Ihan mitä tahansa asumisoikeusasunnossa ei voi muuttaa mielensä mukaan. – Meillä on tarkat ohjeet siitä, mitkä muutostyöt ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä, Baarman toteaa. Esimerkiksi ulko-ovia ei saa vaihtaa, mutta parvekelasit saa yleensä aina asentaa. – Joihinkin töihin tarvitaan viranomaisen lupa. Esimerkiksi parvekelaseja varten tarvitaan rakennuslupa, joka asukaan on hankittava, ellei taloyhtiöllä ole voimassa olevaa lupaa, Baarman jatkaa.
Muutostyölupia annettaessa otetaan aina huomioon se, että muutoksen on palveltava myös mahdollista seuraavaa asukasta. – Seinät saa maalata tai tapetoida mieleisekseen, mutta siitä ei makseta hyvitystä. Joissain tapauksissa asukas saa maalit ja maalaustarvikkeet TA:lta, Baarman jatkaa. Värillisen seinän saattaa joutua pois muuttaessa palauttamaan alkuperäisen väriseksi, ellei uusi asukas halua ottaa tehtyä muutostyötä vastaan.
